Elämää kastraation jälkeen

Aatun leikkauksesta on ensi viikolla kulunut 3 kuukautta, joten ajattelin hieman päivittää tilannetta, miten leikkaus on muuttanut koiraa. Lyhyesti sanottuna ei ainakaan toistaiseksi juuri mitenkään! Mikä on kyllä hyväkin, koska pelkäsin että leikkauttaminen tekisi koirasta entistä epävarmemman ja siksi lykkäsin kastraatiota aika pitkään. Aatu ei ole mielestäni mitenkään sen ihmeemmin rauhoittunut, kun sen kanssa touhuaa, riittää virtaa ihan samalla lailla kuin ennenkin. Patukasta taistelu on edelleen maailmanparasta! Vieraita koiria kohtaan ei juuri muutoksia, tosin lenkillä Aatu nykyään suhtautuu pääsääntöisesti aika rennosti vastaantuleviin koiriin. Tämä tosin on kyllä alkanut jo ennen leikkausta, mutta ei siis muutoksia huonompaa siinäkään. Vieraita ihmisiä kohtaan käytös ei myöskään ole muuttunut, joistakin ihmisistä Aatu tykkää heti alusta asti ja toisia kohtaan käyttäytyy varautuneesti, ihan niinkuin ennenkin.

Toiveissa oli että Aatun käytös narttukoiria kohtaan vähän rauhoittuisi leikkauksella... Ainakaan toistaiseksi ei näytä kyllä yhtään siltä :D Tänään käytiin Aatun mielestä aivan ihanien perro-neitien Junon ja Fannyn kanssa jäällä lenkkeilemässä ja kyllä ihan vanhaan malliin Aatulla oli vaan yksi leikki tyttöjen kanssa mielessä... No, leikkauksesta on vielä aika vähän aikaa. Ja Aatun mielestä Juno ja Fanny vaan ovat NIIN ihania! :)

Täällä pakkasten keskellä odotellaan joulua. Aatulle on tulossa MONTA pakettia, paljon uusia leluja ja luita ja isoimpana lahjana uusi trimmeri!

Marraskuuta jo!

Aatun kanssa on edellisen päivityksen jälkeen vietelty jonkin aikaa sairaslomaa, mutta nyt on päästy taas treenaamaan ja touhuamaan normaaliin tapaan. Käytiin siis syyskuussa vielä tokokokeessa Pihtiputaalla, mutta valitettavasti se oli aivan turha reissu meille. Aatu murisi tuomarille kentälle mentäessä niin, että tuomari joutui valitettavasti hylkäämään meidät. :( Jahka olin pari päivää keräillyt itsetuntoani tuon jälkeen, täytyi todeta että koira oli jo tuota ennen ollut tavallista äreämpi. Niinpä samalla kun varasin Aatulle kastorointi-aikaa (tämä on ollut suunnitteilla jo pidemmän aikaa), varasin myös verikokeet ja selän röntgen-kuvauksen, jotta voidaan ainakin varmistaa ettei mitään fyysistä ongelmaa ole käytöksen taustalla (kiitos Anna tsempityksestä ja neuvoista, taas...!).

Aatu kävi siis eläinlääkärissä 24.9., samalla poika tosiaan kastoroitiin ja tutkittiin tarkemmin. Verikokeista ei löytynyt mitään, haima, maksa ja kilpirauhanen, kaikki ok. Samoin selän röntgen-kuva näytti kuulemma ihan hyvältä, ei mitään hälyttävää tässäkään ja aiemman eläinlääkärin epäilyistä poiketen EI YLIMÄÄRÄISIÄ LANNENIKAMIA! Hienoa sinänsä, että mitään terveydellistä vikaa ei löytynyt. Leikkauksen jälkeisen sairaslomapätkän jälkeen jo varattua hieroja-aikaa odotellessa Aatu satutti toisen koiran kanssa leikkiessä selkänsä (tai tässä vasta selvemmin alkoi oireilemaan, tiedä sitten oliko selkä kipeä jo valmiiksi) ja hierojalla löytyikin taas jumeja sitten. Selkä tuntuu tosiaan kipeytyvän ja menevän jumiin aika usein, joten aika varovaisesti suhtaudun edelleen esim. isojen esteiden hyppyyttämiseen, vaikkei sitä ylimääräistä nikamaa selässä olekaan.

Nyt käytös on taas mennyt vähän parempaan suuntaan, ollaan naksuteltu ja tehty kivoja juttuja yhdessä. Helpompaa itsellekin taas, kun koira on rennompi ja on itsekin helpompi olla rennompi - meillä on tämä ikuinen oranvanpyörä mutta onneksi se pyörii parempaan suuntaankin välillä. :) Eiköhän tämä tästä taas, nyt harjoitellaan tuomarin kohtaamista ihan konkreettisesti, pienissä paloissa ja hartaudella. Aina sitä vaan palataan takaisin niihin perusteisiin, että tämän luonteisen koiran kanssa asiat on pakko opetella pienissä paloissa ja huolella!

Aatu on toipunut kastoroinnista hienosti, ensimmäinen yö oli meillä uneton mutta sekään ei niinkään kipujen vuoksi, vaan siksi että Aatu pelkäsi kauluria.. Sen jälkeen vaihdettiin kotitekoisiin haaremi-housuihin eikä ongelmia ollut sen koommin. Vielä aikaista sanoa, onko luonteeseen tullut mitään muutoksia. Lähinnä ajatuksena oli, että koska kyseessä ei ole jalostuskoira, sen on ihan turhaa hössöttää naisten perään. Kesällä käytiin eläinlääkärissä omituisen takapuolen oireilun vuoksi ja eläinlääkäri epäili tuon oirehdinnan johtuvan osittain eturauhasesta. Tunnusteli Aatun eturauhasen ja oli sitä mieltä että Aatu onkin aika superuros! ;) Suositteli myös leikkauttamista, koska epäili että eturauhanen tulee jatkossa vaivaamaan enemmän.

Yksi ajatus tämän kastoroinnin taustalla on myös tulevaisuuden suunnitelmissa - toiveissa olisi kovasti että Aatu saisi keväällä pikkusiskon! :)

Tokokoe Keuruu 22.8.2010

Tuomarina Marko Puranen ja ykkönen mielessä tietty hommiin.

Paikalla makaaminen: 9

piippaa piippaa.. Mutta loppua kohti väheni kovasti kuitenkin kuulemma.

Seuraaminen: 8,5

Tuomarin mielestä koiran seuraaminen oli liian tiivis ja se painosti minun kävelyä mutta itse olin seuraamiseen kyllä ajoittaista kovaa hengittelyä lukuunottamatta tyytyväinen. Tiivis ja reipas sen olla kuuluukin! :)

Maahanmeno: 9

Luoksetulo: 9

Vähän himmaili ennen käskyä jo vauhtia pois, mutta silti tähän tosi tyytyväinen edellisen kokeen jälkeen. Nyt uskaltaa jo ottaa taas vauhtia vähän lisää treeneissä.

Seisominen: 10

Hieno Aatu! :)

Noutaminen: 8

Kämmikäpälä ohjaaja heitti kapulan liian lähellä ja sitten kipitti reippaasti tuomarin kehoituksesta sen hakemaan ja heitti uudestaan. Ja pisteitä pois siitä syystä.. Koira osasi hommansa onneksi paremmin.

Kauko-ohjaus: 9

Omatoimisuus oli tästä kadonnut, jesh!

Estehyppy: 6

Tässä sitten koiralle kävi pikku moka, se lähti reippaalla vauhdilla esteelle todetessani liikkeenohjaajalle kyllä.. Huomasi kuitenkin kämminsä ennen estettä ja palasi kiltisti perusasentoon ja saatiin homma suoritettua oikein. Täytynee esteen takana vaihtaa kyllä-sana johonkin muuhun, tämä vaan oli ihan kerta ikinä kun Aatu tuon sekoittaa niin en osannut ollenkaan varautua. Liekö toinen jo vähän intopinkeenä menossa palkalle ;)

Kokonaisvaikutus: 8

Piippaaminen laski tätä.

Pisteet yht. 172, I-tulos ja sijoitus 2/5.

Jee, se oli se mitä haettiin! Yhtä ykköstä vailla titteli. :)

Tokokoe Viitasaari 19.6.2010

Ykköstä lähdettiin Viitasaarelle yökokeeseen metsästämään mutta erinäisten sattumusten kautta se ykkönen vaihtui kolmoseksi :D Syytän osittain aikamoista sadetta joka alkoi paikkamakuun aikana ja selvästi häiritsi Aatun yksilösuoritusta. Pienistä mokista jäi ykkönen kiinni mutta niin siinä välillä käy, ei auta..! Tuomarina jälleen Mauri Pehkonen.

Paikalla makaaminen: 10 
Sade varmaan taittoi Aatun pienestä piippauksesta äänen pois tuomarin korvista - mutta tähän olemme tyytyväisiä kyllä ;)

Seuraaminen: 7
Seuraaminen oli melkoista poukkoilua kunnon äänitehosteilla mutta syytämme sääolosuhteita..

Maahanmeno: 8

Luoksetulo: 5
Tällä kertaa Aatulle läpijuoksujuttu, ei löydy jarruja koirasta! Ja käsimerkki vaihtui tämän jälkeen takaisin suulliseen käskyyn.. Alokasluokan luoksetuloksi olisi ollut tosi hieno :D

Seisominen: 8

Noutaminen: 10

Kauko-ohjaus: 0
Tässä kävi se toinen kämmi, Aatu suoritti kauko-ohjaukset tosi hienosti paikallaan - harmi ettei liikkeenohjaaja saati minä käskytyksen kanssa ehtinyt mukaan.. Vissiin herra tuumasi että nyt hommat täällä kaatosateessa saa luvan riittää, äkkiä hommat loppuun ja autolle!

Estehyppy: 10

Kokonaisvaikutus: 7
Pisteet yht. 138, III-tulos ja sijoitus 3/5

Tokokoe Laukaa 6.6.2010

Starttasimme tosi pitkän kisatauon jälkeen avoimen luokan Laukaassa kesän alussa. Ohjaaja oli rento kuin rautakanki kokeeseen lähtiessä ja koira tietysti aika lailla samoissa fiiliksissä.. Liekö sitten helle vähän tilannetta pelastanut, kun koira itseasiassa toimi kehässä välillä jopa hieman letkeästi. Mm. nouto olisi kaivannut lisäpotkua! Harvinaista Aatulle.. :D 

Tuomarina Mauri Pehkonen, liikkeet järjestyksessä:

Paikalla makaaminen:  8

Kitinää kuului, yllätys yllätys..

Seuraaminen: 8

Maahameno: 10

Meidän bravuuri :)

Luoksetulo: 8

Seisominen: 9

Noutaminen: 8

Kauko-ohjaus: 8,5

Aatua selvästi kiusasi liikkeenohjaaja kun tämä oli niin lähellä koiran takana, ei tätä oltu huomattu treenata etukäteen. Itse liike kuitenkin suht ok.

Estehyppy: 10

Kokonaisvaikutus: 9

Pisteet yht. 172,5, I-tulos ja sijoitus 2/8.

Aatu voitti itselleen eri mieluisan frisbeen jota ylpeänä esitteli kaikille tutuille kokeen jälkeen. :) Tyytyväinen ekaan kokeeseen uudessa luokassa voi kyllä olla!

Aatun luonnetesti 16.5.2010

Aatu kävi luonnetestissä Tampereella 4-vuotiaana. Testissä tuomarina toimivat Pekka Orava ja Pasi Halme. Tässä eri osa-alueet pisteytyksineen:

TOIMINTAKYKY +1 kohtuullinen

TERÄVYYS -1 pieni jäljelle jäävin hyökkäyshaluin

PUOLUSTUSHALU -3 hillitsemätön

TAISTELUHALU +2 kohtuullinen

HERMORAKENNE -1 vähän hermostunut

TEMPERAMENTTI +3 vilkas

KOVUUS +1 hieman pehmeä

LUOKSEPÄÄSTÄVYYS -1 selvästi pidättyväinen

LAUKAUSPELOTTOMUUS +++ laukausvarma

LOPPUPISTEET YHT. 34

 

Video

Hyväksytyn luonnetestituloksen raja on 75 pistettä eli kyllähän tämä testi jotain koirasta kertoo. Aatu saisi uusia testin kerran, koska emme saaneet hyväksyttyä tulosta nyt, mutta en näe mitään järkeä testin uusimisessa. Koira on juurikin sitä, mitä testissä tuli esille. Jos jossitella haluaa, voi tietty miettiä olisiko suhtautuminen naistuomariin ollut erilaista ja miten Aatun testitulokseen vaikutti se, että olimme vastikään muuttaneet isompaan kotiin eli Aatun vahdittava reviiri oli lähiaikoina isontunut. No, mielestäni Aatu kyllä käyttäytyi aikalailla Aatumaisesti eikä tuo testi juuri muuttanut käsitystäni koirasta suuntaan eikä toiseen. Helpotus enemmänkin oli vain itselle nähdä mustaa valkoisella ja tietysti kuulla tuomareiden kommentit, että mistään helposta koirasta ei ole kyse, kyllä vaan on pojassa luonnetta muttei kaikki sinne hyvään suuntaan..! En ole kuvitellut tiettyjä ominaisuuksia eikä ne tietyt luonteenpiirteet esim. kieltämällä mihinkään koirasta häviä.. Eli muuten mukava paketti, mutta tuo luoksepäästävyys, puolustushalu ja terävyys ovat ne kohdat mitkä isoimmat miinukset testissä toivat ja nehän ne ovat, mitkä myös arkielämässä välillä ongelmia aiheuttavat. Näillä palikoilla kuitenkin mennään, ja voin myöntää että olen ylpeä siitä että tuon koiran kanssa ollaan päästy näinkin "pitkälle". :) Hyvä koirakansalainen siitä on kuitenkin tullut, minun kultapoika!

Aatu 4 vuotta!

Moi kaverit!

Ei se vaan emännältä onnistu tää blogin pito, koiran hommiksi se jää tämäkin. Milloinkohan se keksii laittaa mut sen puolesta töihin kokonaan..? No mutta, semmosta pientä muutosta on tullut meikäläisen elämään että mä olen saanut oman pihan! Ei siellä voi vielä leikkiä kun lumi upottaa ja tassut kastuu jne. mutta äiti sanoi että kesällä sitten pääsen nauttimaan kunnolla. Toistaiseksi mä olen lähinnä istunut aurinkoisina päivinä tuossa ulkoterassilla ja tsekkaillut ohimeneviä tyttöjä. Ja yöt nukun nykyään uudella sohvalla kun porukka on niin julmaa ettei halua mua sänkyyn. Kuvitelkaa?!

Nyt ollaan sitten käyty vähän eri maisemissa lenkilläkin sitten. Ja mä olen saanut muuten uuden kaverin! Sen nimi on Vilma ja se on vähän omituinen kun se mielummin haistelee pupujen jälkiä kuin MINUA mutta on se tyttö kuitenkin. Mä vähän ajattelin että se olis ollut mun syntymäpäivälahja, mutta ei nuo epäileväiset päästäneet meitä kahdestaan ilman hihnoja mihinkään. Tietäähän sen, että jos olisivat päästäneet, niin olisin mä sen tytön hurmannut!

Äiti käski sanoa että mä alan olla jo miehen iässä nyt kun täytin tänään 4 vuotta. Kakun se teki mutta aika pieni tuli, ei oikein lähtenyt nälkä siitä!

T. Aatu

Hyvää Uutta Vuotta 2010!

Pitkän tauon jälkeen, olemme edelleen hengissä! Syksyllä ei tapahtunut mitään erityistä ja kun ei juuri paljoa treenailtukaan, niin jäi päivittämättä koko blogi sitten. Ollaan pidetty treenitaukoa nyt jo vähän pidempään, lähinnä lenkkeity vain viime aikoina. Uuden vuoden tavoitteena onkin siis kaivaa noutokapulat ja patukat esille ja etsiä myös hukkunut treeni-into (itselle, Aatulta sitä löytyy aina :) ) ja alkaa treenailla avoimen luokan liikkeet koekuntoon. Viime kuukausina ollaan harjoiteltu lähinnä metallisen noutokapulan pitoa ja ruudun alkeita. Mutta jospas se tästä!
Aatu on käynyt ennen joulua 3 kertaa hierojalla, alkusyksystä varasin ajan kun huomattiin treeneissä että aristaa selkää ja se näyttää olevan jumissa. No, niitä jumeja löytyikin sitten vähän pitkin kroppaa, ei pelkästään selästä. Jostain syystä Aatu oli alkanut käyttää enemmän vasenta puoltaan kropasta, seisoikin hieman vinossa niin että paino oli enemmän vasemmalla. Mitään selvää syytä tuolle jumitukselle ei löytynyt, hieroja epäili että Aatu oli satuttanut itseään niin, että oli alkanut varomaan oikean puolen käyttöä sitten. Lihaskuntoliikkeillä tuo vinous onneksi helpotti, nyt selkälihasten treenejä pitäisi jatkaa edelleen vaan, että saataisiin sinne hieman lisää lihasta.

Kovat pakkaset on ollut jo tämän vuoden puolellakin. Aatu ei kyllä tunnu paljoa palelevan, innoissaan lähtee ulos ja siellä painellaan reippaasti menemään. Kotona voi sitten kölliä sohvalla tai lattialla sohvatyynyjen päällä selällään. :) Aatu on meidän rento-reiska!