Aatu ja Kira laumoineen toivottavat Hyvää Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta 2018!
24.12.2017
28.10.2017
TUPLAVALIO! FI KVA EK3 Kiranen!
Syyskuun koeharmituksen jälkeen huomasin että Hämeenkyrössä olisi vielä EK-koe lokakuun lopulla.. Eikun siis treeniä ja koeilmoa sinne :) Paitsi että sain vasta neljännen varasijan kokeeseen..! Voi että harmitti! Koira olisi hyvässä vedossa vaan ei enää pääse tälle kaudelle kokeeseen :( Viikko ennen koetta tuli kuitenkin jollain onnenkantamoisella tekstiviesti että paikka vapautui, tulemmeko kokeeseen! No KYLLÄ! Niinpä siis 22.10. taas pompattiin viiden aikaan aamusta tien päälle ja kohti Hämeenkyröä, vähän hullunhommaahan tämä mutta minkäs tekee :D Talvikin teki tuloaan, muutama aste aamulla pakkasta ja onneksi talvirenkaat jo alla. Olin päättänyt etukäteen että jos koira oksentaa aamulla niin menen takaisin nukkumaan mutta tällä kertaa kukaan ei onneksi ollut huonovointinen :D
Tuomarina Mikael Kallio ja Virve Köppä (esineet ja tottis) ja taas maastoilla liikkeelle. Jäljelle saatiin nyt odotella tovi, siinä ehdittiin sopivasti kuunnella kun hirvikoirat haukkuivat molemmin puolin metsää.. Janalle lähti nyt hienosti, vauhdilla ja määrätietoisesti ja hyvin nappasi jäljen. Toki vaan eka väärään suuntaan mutta siitä huolimatta olin itse nyt janaan tyytyväinen :) Kepit nousi myös varmasti, jäljeltä 58. Seuraavaksi suunnattiin esineruutuun ja se jännitti vaan kummasti taas... Kira lähti hyvin ja melkein heti alkoi tarkennella, katsoin että nostaako esinettä mutta ei, syökö se sieltä jotain..?! :O Ilmeisesti ruudussa oli pupunkakkaa jota tyyppi kävi sitten useampaankin otteeseen mutustelemassa.... Kaksi esinettä ehdittiin nostaa mutta sitten loppui aika. Keskellä ruutua olleen esineen vierestä Kira oli myös juossut muttei saanut siitä hajua ja tämä kyllä harmitti! Eikä naurattanut yhtään koiran omatoimi-piknik vielä tässä kohti :P Meitä edeltävä koira oli ripuloinut ruutuun kuulemma muutaman kerran, voi olla että tämä ja ne pupunkakat riitti nyt sotkemaan meidän työskentelyn sitten. Voihan esineruutu, vielä on pohdittavaa vaan! Esineistä nyt siis 20.
Jatkettiin seuraavaksi hakuradalle, tasaisessa kangasmetsässä aloitin oikeasta etukulmasta johon meni hyvin ja löysi sieltä heti kotapiilosta ukon. Ilmaisu kunnossa. Sitten jatkettiin vasempaan etukulmaan, kääntyi siellä taaksepäin mutta päätin jatkaa kuitenkin eteenpäin ja laitoin uudestaan oikealle. Sieltä Kira saikin sitten jo hajun seuraavasta maalimiehestä ja paineli sinne eli kolmella pistolla rata valmis :D Nyt haukussa oli pieni tauko josta pistemenetys, haku 69. Hakuradalla onneksi tuli vähän itselle lämmin kun muuten tuntui kyllä armottoman kylmältä koepäivä. Jatkettiin tarkkuuteen jossa Kira teki nyt niin nopean suorituksen ettei siitä ehtinyt edes pisteitä vähentää. Tarkkuus 20. Vielä pudotettu ennen tottista, siellä taas huonohko seuruu (edisti enkä pysynyt koiran vierellä vaikka kuinka kipitin, oli myös väljä taas) mutta hienosti haki, pudotetusta 19. Eli maastosta 186.
Laskeskelin että tottiksesta pitää tehdä 84 että saadaan se mitä haetaan... Kenttä oli sama, missä viimeksi keskeytettiin ja yhtä märältä näytti taas :O Jännitti mutta eihän siinä nyt auttanut kuin tulta päin! Aloitettiin liikkeillä, seuraaminen oli suurinpiirtein ok mutta lyhyen sivun pysähdyksessä ei ollut istunut (koska ällöttävän märkä kenttä), henkilöryhmässä istui lisäkäskystä. Istumiseen annoin toisen käskyn, kun näin että jäi seisomaan. Olin varma ettei istunut silti mutta iloisena yllätyksenä istui kun käännyin. :) Loput jäävät ok, seisominen varsinkin oli kuulemma ollut tosi hyvä (kun siinä ei tarvinnut laittaa tassuja lukuunottamatta ruumiinosia märälle kentälle :D), luoksetulot suurinpiirtein ok mutta ei nyt ihan parasta ikinä. Kapulatelineelle mennessä seuruu rakoili ihan kamalasti.. Tasamaanouto ok, mutta luovutti seisten. Lisäkäskyillä sain istumaan. Esteet meni onneksi paremmin, niissä luovuttikin istuen ja näistä saatiin erinomaiset. Eteenmeno oli hieno, meni reippaasti ja nopsaan maahan, tosin vaati sitten toisen käskyn noustakseen ylös.
Ekan parin molemmat koirat lähti paikkamakuusta ja jännitin sitä että onko kenttä niin kylmä ettei Kirakaan siellä makaa... SM:ien paikkamakuu kummitteli mielessä mutta sinne se Kira kuitenkin jäi hyvin ja tarkkana kuin tikka makoili niin kauan kuin pitikin :) Ja vähän ylikin, koska taas vaati 1,5 käskyä että sain sen ylös sieltä, huoh :D Meidän arvostelu oli ensin ja kääk kun jännitti niin että melkein pyörrytti ja oksetti. Kai se oli yli 84 vai oliko, oli siellä virheitäkin kyllä ja vähän tavallista nihkeämpää menoa... Loppupisteet oli 89 ja siinä tuli kyllä riemunkiljaukset ihan pakosti, JEEEEE TUPLAVALIO KIRA! <3 <3 Kolmas kerta todensanoi ja kauden päätavoite plakkarissa, ihan mahtista :) Yhteensä pisteet siis 275. Samalla vielä luokkavoittokin kaupan päälle :)
Tuomarina Mikael Kallio ja Virve Köppä (esineet ja tottis) ja taas maastoilla liikkeelle. Jäljelle saatiin nyt odotella tovi, siinä ehdittiin sopivasti kuunnella kun hirvikoirat haukkuivat molemmin puolin metsää.. Janalle lähti nyt hienosti, vauhdilla ja määrätietoisesti ja hyvin nappasi jäljen. Toki vaan eka väärään suuntaan mutta siitä huolimatta olin itse nyt janaan tyytyväinen :) Kepit nousi myös varmasti, jäljeltä 58. Seuraavaksi suunnattiin esineruutuun ja se jännitti vaan kummasti taas... Kira lähti hyvin ja melkein heti alkoi tarkennella, katsoin että nostaako esinettä mutta ei, syökö se sieltä jotain..?! :O Ilmeisesti ruudussa oli pupunkakkaa jota tyyppi kävi sitten useampaankin otteeseen mutustelemassa.... Kaksi esinettä ehdittiin nostaa mutta sitten loppui aika. Keskellä ruutua olleen esineen vierestä Kira oli myös juossut muttei saanut siitä hajua ja tämä kyllä harmitti! Eikä naurattanut yhtään koiran omatoimi-piknik vielä tässä kohti :P Meitä edeltävä koira oli ripuloinut ruutuun kuulemma muutaman kerran, voi olla että tämä ja ne pupunkakat riitti nyt sotkemaan meidän työskentelyn sitten. Voihan esineruutu, vielä on pohdittavaa vaan! Esineistä nyt siis 20.
Jatkettiin seuraavaksi hakuradalle, tasaisessa kangasmetsässä aloitin oikeasta etukulmasta johon meni hyvin ja löysi sieltä heti kotapiilosta ukon. Ilmaisu kunnossa. Sitten jatkettiin vasempaan etukulmaan, kääntyi siellä taaksepäin mutta päätin jatkaa kuitenkin eteenpäin ja laitoin uudestaan oikealle. Sieltä Kira saikin sitten jo hajun seuraavasta maalimiehestä ja paineli sinne eli kolmella pistolla rata valmis :D Nyt haukussa oli pieni tauko josta pistemenetys, haku 69. Hakuradalla onneksi tuli vähän itselle lämmin kun muuten tuntui kyllä armottoman kylmältä koepäivä. Jatkettiin tarkkuuteen jossa Kira teki nyt niin nopean suorituksen ettei siitä ehtinyt edes pisteitä vähentää. Tarkkuus 20. Vielä pudotettu ennen tottista, siellä taas huonohko seuruu (edisti enkä pysynyt koiran vierellä vaikka kuinka kipitin, oli myös väljä taas) mutta hienosti haki, pudotetusta 19. Eli maastosta 186.
Laskeskelin että tottiksesta pitää tehdä 84 että saadaan se mitä haetaan... Kenttä oli sama, missä viimeksi keskeytettiin ja yhtä märältä näytti taas :O Jännitti mutta eihän siinä nyt auttanut kuin tulta päin! Aloitettiin liikkeillä, seuraaminen oli suurinpiirtein ok mutta lyhyen sivun pysähdyksessä ei ollut istunut (koska ällöttävän märkä kenttä), henkilöryhmässä istui lisäkäskystä. Istumiseen annoin toisen käskyn, kun näin että jäi seisomaan. Olin varma ettei istunut silti mutta iloisena yllätyksenä istui kun käännyin. :) Loput jäävät ok, seisominen varsinkin oli kuulemma ollut tosi hyvä (kun siinä ei tarvinnut laittaa tassuja lukuunottamatta ruumiinosia märälle kentälle :D), luoksetulot suurinpiirtein ok mutta ei nyt ihan parasta ikinä. Kapulatelineelle mennessä seuruu rakoili ihan kamalasti.. Tasamaanouto ok, mutta luovutti seisten. Lisäkäskyillä sain istumaan. Esteet meni onneksi paremmin, niissä luovuttikin istuen ja näistä saatiin erinomaiset. Eteenmeno oli hieno, meni reippaasti ja nopsaan maahan, tosin vaati sitten toisen käskyn noustakseen ylös.
Ekan parin molemmat koirat lähti paikkamakuusta ja jännitin sitä että onko kenttä niin kylmä ettei Kirakaan siellä makaa... SM:ien paikkamakuu kummitteli mielessä mutta sinne se Kira kuitenkin jäi hyvin ja tarkkana kuin tikka makoili niin kauan kuin pitikin :) Ja vähän ylikin, koska taas vaati 1,5 käskyä että sain sen ylös sieltä, huoh :D Meidän arvostelu oli ensin ja kääk kun jännitti niin että melkein pyörrytti ja oksetti. Kai se oli yli 84 vai oliko, oli siellä virheitäkin kyllä ja vähän tavallista nihkeämpää menoa... Loppupisteet oli 89 ja siinä tuli kyllä riemunkiljaukset ihan pakosti, JEEEEE TUPLAVALIO KIRA! <3 <3 Kolmas kerta todensanoi ja kauden päätavoite plakkarissa, ihan mahtista :) Yhteensä pisteet siis 275. Samalla vielä luokkavoittokin kaupan päälle :)
 |
❤️ ❤️ |
27.10.2017
Eka keskeytetty koe
Syyskuussa suunnattiin EK-kokeeseen Hämeenkyröön koska SM:eistä ei valionarvoa vielä tippunut. Tämä oli meidän 16. PK-koe Kiran kanssa ja valitettavasti kävi niin, että myös ensimmäinen jonka jouduin keskeyttämään! :( Koeaamuna herätys koitti onnelllisesti taas ennen neljää ja jossain vaiheessa siinä aamutoimieni aikana huomasin Kiran oksentaneen. Ihmettelin sitä, mutta en jäänyt sitä sen enempää miettimään, muuten koira vaikutti ihan normaalilta ja söi aamuruoankin kyllä. Ajeltiin Kyröskoskelle jossa koe alkoi maastoilla. Jäljellä koira oli janalla aika varovainen, helppo näin jälkikäteen sanoa että varmaan huonovointinen mutta olen kyllä saanut tämän kesän treeneillä harmillista varomista janalle muutenkin. Oikeaan suuntaan päästiin kuitenkin tällä kertaa kerrasta ja kepitkin löytyi vaikka vähän tahmealta koira vaikuttikin, jälki 56.
Seuraavaksi suunnattiin pudotettuun jossa aika huonoa seuruuta (kulki tosi kaukana minusta mutta muuten kyllä korrektisti) ja haki esineen hyvin, pudotetusta 19. Sitten esineruutuun jossa koira oli edelleen vähän tahmea mutta nosti kaikki esineet hienosti kuitenkin, esineet 30 (ja tämä muuten lämmitti mieltä kovasti!) :) Esineruudun jälkeen Kira oli oksentanut autoon ja mietin tohdinko vielä jatkaa koetta. Päätin lähteä katsomaan hakuradalle että mikä on tilanne ja Kira tietenkin paineli hakuradan suht normaalisti. Etukulmat teki taaksepäin mutta muuten ihan normaalisti töitä, hausta 68. Tarkkuus tehtiin viimeiseksi ja siinä näkyi sitten jo selvästi ettei koira ole ihan kunnossa. Oli merkannut tarkkuusesineen keskelle ruutua jo heti alkuun mutta haisteli hetken ympäriinsä ennenkuin ilmaisi esineen. Tarkkuudesta 17 eli maastosta yhteensä 190 mutta kannattaako lähteä enää tottikseen kun koira vaikuttaa hieman noivealta?! Päätin että käydään kokeilemassa kentällä, jos ei seuraa niin sitten keskeytän. Ja niinhän siinä kävi, että keskeyttää oli pakko seuraamisen jälkeen. :( Kira kyllä yritti alkuun mutta ilmeisesti oli sen verran huonovointinen ettei tottis kyllä nyt onnistunut. Kotimatkalta kävin ostamassa Promaxin ja sen saatuaan koira oli ihan normaalin oloinen jo parin tunnin jälkeen. Onneksi, ettei ollut mitään sen vakavampaa! Mutta kyllä harmitti, että piti nyt juuri tuohon hetkeen taudin osua! :( Ja harmitti kyllä myös etten aiemmin hoksannut että koira on nyt kipeä, suotta tehtiin kaikki maastot vaikka ne toki suht kevyitä suorituksia ovatkin. Vaan minkäs näille tekee!
Seuraavaksi suunnattiin pudotettuun jossa aika huonoa seuruuta (kulki tosi kaukana minusta mutta muuten kyllä korrektisti) ja haki esineen hyvin, pudotetusta 19. Sitten esineruutuun jossa koira oli edelleen vähän tahmea mutta nosti kaikki esineet hienosti kuitenkin, esineet 30 (ja tämä muuten lämmitti mieltä kovasti!) :) Esineruudun jälkeen Kira oli oksentanut autoon ja mietin tohdinko vielä jatkaa koetta. Päätin lähteä katsomaan hakuradalle että mikä on tilanne ja Kira tietenkin paineli hakuradan suht normaalisti. Etukulmat teki taaksepäin mutta muuten ihan normaalisti töitä, hausta 68. Tarkkuus tehtiin viimeiseksi ja siinä näkyi sitten jo selvästi ettei koira ole ihan kunnossa. Oli merkannut tarkkuusesineen keskelle ruutua jo heti alkuun mutta haisteli hetken ympäriinsä ennenkuin ilmaisi esineen. Tarkkuudesta 17 eli maastosta yhteensä 190 mutta kannattaako lähteä enää tottikseen kun koira vaikuttaa hieman noivealta?! Päätin että käydään kokeilemassa kentällä, jos ei seuraa niin sitten keskeytän. Ja niinhän siinä kävi, että keskeyttää oli pakko seuraamisen jälkeen. :( Kira kyllä yritti alkuun mutta ilmeisesti oli sen verran huonovointinen ettei tottis kyllä nyt onnistunut. Kotimatkalta kävin ostamassa Promaxin ja sen saatuaan koira oli ihan normaalin oloinen jo parin tunnin jälkeen. Onneksi, ettei ollut mitään sen vakavampaa! Mutta kyllä harmitti, että piti nyt juuri tuohon hetkeen taudin osua! :( Ja harmitti kyllä myös etten aiemmin hoksannut että koira on nyt kipeä, suotta tehtiin kaikki maastot vaikka ne toki suht kevyitä suorituksia ovatkin. Vaan minkäs näille tekee!
Löytyihän se spondyloosi vihdoinkin!
Varmaan semmoiset 9 vuotta olen epäillyt että Aatulla on spondyloosi tai jotain ongelmaa ainakin selässä ja nyt se vihdoin löytyi röntgen-kuvistakin! Käytiin elokuussa lääkärissä kun Aatu nuoli takapuoltaan jatkuvasti ja yski myös kummallisesti. Noh, anaalit oli ihan kunnossa joten siihen nuoleminen ei liittynyt. Nieluun kurkattiin ja sekin oli pientä ärtymystä lukuunottamatta kunnossa, yskimisen syyksi epäiltiin närästystä (yskiminen ei ole semmoista kuivaa köh köh-yskää vaan semmoista kummallista oksentamisen kuuloista köhimistä..) ja koska takapuolen ongelmiin ei löytynyt muuta ratkaisua, päätettiin kuvata selkä vielä. Ja sieltähän se ongelma löytyi, rinta- ja lannerangan vaihtumakohdassa on luupiikki mikä todennäköisesti aiheuttaa tuntemuksia.
Aatulla on ollut pitkään jo sellaista, että kun innostuu leikkimään niin hyvin pian sen jälkeen jää nuolemaan etujalkojensa yläosaa. Syötin Aatulle kipulääkekuurin mutta en huomannut kyllä juuri muutosta käytöksessä. Näillä mennään, sama koirahan tuo on edelleen ja varmasti selkä aiheuttaa omat juttunsa mutta hyvinpä tuo sikäli tilanteen huomioiden porskuttaa. :)
Aatulla on ollut pitkään jo sellaista, että kun innostuu leikkimään niin hyvin pian sen jälkeen jää nuolemaan etujalkojensa yläosaa. Syötin Aatulle kipulääkekuurin mutta en huomannut kyllä juuri muutosta käytöksessä. Näillä mennään, sama koirahan tuo on edelleen ja varmasti selkä aiheuttaa omat juttunsa mutta hyvinpä tuo sikäli tilanteen huomioiden porskuttaa. :)
15.8.2017
Tsuida duida osaatsä uida pysytsä pinnalla?
Tätä lähdettiin selvittelemään Vepe-kokeeseen Uuraisille 13.8. Kiralla ohjelmassa oli siis SOVE näin ensi alkuun. Yhteensä kokeessa oli 14 koiraa, SOVEssa 3 ja tuttuun tapaan nappasin arvonnassa numeron 2. Tämä oli ihan mukava, ehti katsoa yhden koiran suorituksen siis ensi alkuun. Tuomarina toimi Jyrki Heino. Appariksi meille oli ystävällisesti lupautunut Anu :)
Ensimmäisenä liikkeenä veneestä hyppy ja sieltähän se hyppäsi ja ui rantaan, ei mitään ihmeitä tässä. Mitä nyt itsestä tuntui vähän jäykältä rannassa pönöttää ihan paikallaan odottamassa koiraa... Toisena liikkeenä esineen vienti. Menin itse veneeseen ja niinpäin miten aina treeneissäkin. Vene vaan jäi nyt eripäin eli sinne ulapalle katsoin tyhmänä, selin koiraan :D :D Tuomari ystävällisesti kysyi haluaisinko kuitenkin kääntyä koiraan päin ja halusinhan minä :D Pieni kiepsaus Kiralla tuli esineen luovuttamisessa veneeseen kun tämä on vielä vähän uutta koko touhu mutta käskyjen puitteissa saatiin tämäkin liike tehtyä ilman virheitä kuitenkin. Lounaan jälkeen jatkettiin veneen hakuun ja minua nauratti kun Kira lähti uimaan venettä kohti ja matkalla kääntyi katsomaan oikealle, tuleeko kohtaavaa liikennettä :D Vene tuli rantaan hienosti mutta aavistuksen vinoon tolpista, tästä liikkeestä meni -3. Nyt kuitenkin jo hymyilytti, SOVE oli läpi! Viimeisenä liikkeenä tehtiin hukkuva jonka Kira myös haki hienosti rantaan. Aika varmaa menoa näin vähillä treeneillä! :) SOVE 97/100. Nyt on siis oikeus osallistua vepe-kokeisiin ja hienosti Kira näemmä pysyy pinnalla. Pätevä monitoimikoirani! <3
Ensimmäisenä liikkeenä veneestä hyppy ja sieltähän se hyppäsi ja ui rantaan, ei mitään ihmeitä tässä. Mitä nyt itsestä tuntui vähän jäykältä rannassa pönöttää ihan paikallaan odottamassa koiraa... Toisena liikkeenä esineen vienti. Menin itse veneeseen ja niinpäin miten aina treeneissäkin. Vene vaan jäi nyt eripäin eli sinne ulapalle katsoin tyhmänä, selin koiraan :D :D Tuomari ystävällisesti kysyi haluaisinko kuitenkin kääntyä koiraan päin ja halusinhan minä :D Pieni kiepsaus Kiralla tuli esineen luovuttamisessa veneeseen kun tämä on vielä vähän uutta koko touhu mutta käskyjen puitteissa saatiin tämäkin liike tehtyä ilman virheitä kuitenkin. Lounaan jälkeen jatkettiin veneen hakuun ja minua nauratti kun Kira lähti uimaan venettä kohti ja matkalla kääntyi katsomaan oikealle, tuleeko kohtaavaa liikennettä :D Vene tuli rantaan hienosti mutta aavistuksen vinoon tolpista, tästä liikkeestä meni -3. Nyt kuitenkin jo hymyilytti, SOVE oli läpi! Viimeisenä liikkeenä tehtiin hukkuva jonka Kira myös haki hienosti rantaan. Aika varmaa menoa näin vähillä treeneillä! :) SOVE 97/100. Nyt on siis oikeus osallistua vepe-kokeisiin ja hienosti Kira näemmä pysyy pinnalla. Pätevä monitoimikoirani! <3
SM-5!!
Tänä vuonna SM:eihin oli lisäjännitystä tuomassa sekä uusi kisalaji että kisoihin mukaan lähtevä hieman vajaa 5kk vanha vauvamme. Siis jos muuten SM:t ei ole jo tarpeeksi jännittävä tapahtuma.. :) EK:hon oli ilmoittautunut 11 koirakkoa, josta yksi koira oli jäänyt pois. Maasto-osuudet tuomaroi Sami Isopahkala ja tottiksen Samin lisäksi Jani Heinilä. Perjantaina lähdettiin hyvin aikaisin aamulla ajelemaan Paimioon ja perille päästiin hämmentävän hyvin vain yhden pysähdyksen taktiikalla vaikka ajoaika olikin yli 4 tuntia! Matkalla jo alkoi satamaan aika reilusti eikä sääennusteet luvanneet juuri parempaa koko perjantaille. Kävimme ilmoittautumassa ja eläinlääkärin tarkastuksessa ja sitten meillä oli Kiran kanssa kenttään tutustuminen klo 15:10. Tänä vuonna paria tai ryhmää ei saanut valita vaan kenttätreeni tehtiin yhdessä tulevan tottisparin kanssa, aikaa oli 10min. Viime vuotiseen tapaan tehtiin tuomarin kättely, vähän matkaa seuraamista ja sitten esteet lelun kanssa. Lopuksi kasvattaja-Miia piti Kiraa kiinni ja minä harjoittelin kapulan heittoa esteiden yli. Avajaiset alkoivat klo 16:30 ja niiden aikana jo tauonnut sade alkoi uudestaan. Tämä taisi hieman lyhentää avajaispuheita ja päästiin jo ennen puolta kuutta ajelemaan hotellille Saloon. Olimme varanneet majoituksen Cumuluksesta ja sinne asetuttiin sitten, noin 25km päähän kisakeskuksesta.
Lauantai-aamu alkoi klo 7 kokoontumisella Paimion Nesteellä. Ensimmäiseksi suoritettiin maastonumeroiden arvonta. Päivä alkoi jäljellä ja sitä varten porukka jaettiin kahteen osaan. Nappasin meille A-ryhmän paikan eli aiemmin jäljelle ja vielä numeron 2 eli kärkipäästä suorituksiin. Arpaonni siis suosi taas hienosti! :) Sää oli vallan mukava, tuuli kivasti eikä ollut kovin kuuma, välillä tuli pieniä sadekuuroja. Meidän jana lähti hieman vinottain oikealle päin. Takamerkki ei ollut kovin näkyvä vaan ohutta kuitunauhaa enkä ole varma miten hyvin Kira sen bongasi. Lähti aika rauhallisesti ja hieman epävarmana janalle ja nappasi vielä takajäljenkin mutta metsään päästiin sitten kuitenkin. Kira nosti itse kaikki kepit! Jälki oli minusta ihan perusjälki perusmetsässä, ei mitään ihmeellistä. Janalla olin saanut ohjeeksi jatkaa viimeiseltä kepiltä suoraan metsää pitkin että pääsen autolle.. Tämä olikin vähän jännittävää, metsä oli siinä kohti todella umpipuskaa niin ettei autoa kyllä nähnyt yhtään. Sinne kuitenkin saatiin viimein tarvottua (koirasta ei ollut paljoa apua, se leikki jälkiliinalla ja oli kovasti tyytyväinen itseensä :D) ja aikaakin oli jokunen minuutti vielä. Keppien vastaanottaja oli sanonut odottavansa meidän autolla vaan eipä sitten ollutkaan siellä :O Pieni paniikki meinasi iskeä mutta viimein löydettiin palautuspaikka vähän matkan päästä ja aika riitti. Tästä nyt kuitenkin oppina itselle jatkossa AINA jonkun kisajärjestäjän puhelinnumero puhelimeen talteen jäljelle lähtiessä!!! Janalta lähti 4 pistettä eli jälki 56/60.
Seuraavaksi suunnattiin tarkkuusruutuun hyvän matkan päähän ja siellä saatiinkin odotella ihan rauhassa. Jännitti... Tuuli tuntui vain yltyvän mutta ainakaan ei ollut kovin hikistä. Ruutuun koira lähetettiin oikeasta etukulmasta. Laitoin ehkä jotenkin hätäisesti Kiran matkaan ja se tai tuuli teki sen että se kävi ruudun ulkopuolella ensin mutta tuli nopsaan takaisin ja hyvin pian löysi esineen vasemmasta takakulmasta. Menin koiran viereen kyykkyyn katsomaan, en puhunut mitään vaan katsoin missä esine on ja Kira tökkäsi nenällään pientä kaarnanpalaa. Sen alta mutteri löytyikin sitten, aikaa meni tähän kokonaisuudessaan noin minuutti. Tarkkuus 19/20.
Viimeisenä vuorossa ennen lounastaukoa oli esineruutu. Taas siirryttiin ja ajeltiin hakkuualueelle... Esineruutu oli niin että se oli juuri vielä metsässä ja rajautui tuohon hakkuualueeseen. Tässä vaiheessa tuuli pyöritti aikamoisesti mutta suht hyvillä fiiliksin lähdettiin ruutuun. Ekaa esinettä Kira etsi tovin. Se juoksi kyllä melkoista kyytiä ruudussa ja varmaan tuulesta johtuen välillä ruudun ulkopuolellakin... Eka esine nousi vasemmasta takakulmasta ja melko pian sen jälkeen toinen esine suht läheltä oikeaa etukulmaa. Nämä tuotiin näyttävää vauhtia ja pureskelematta mutta sitten... Se viimeinen esine ei vain löytynyt. :( Kyllä Kira minusta hienosti etsi mutta oikeassa takakulmassa ollut esine ei vain sitten ottanut nenään. Harmitti, vain toinen koira lisäksemme nosti 2 esinettä muiden tuodessa kaikki kolme ja sehän meinasi sitä että tähän asti tasaisesti sujuneessa kisassa tiputtiin pisteissä aika mukavasti. Esineet siis 20/30.
Koska olin saanut niin kärkipään numeron ja lounastauko oli tunnin, ehdin tässä välissä ajella hotellille syöttämään vauvan ja suunnata sitten kolmeksi takaisin Nesteelle vielä pudotettua varten. Oltiin molemmat tässä kohti jo väsyneitä ja tietysti esineruutu hieman painoi mieltä. Aurinko alkoi paistaa ja sää lämpeni kovasti. Ajeltiin pudotetun suorituspaikkaan ja sitten ei kun menoksi. Kira oli seuraamisessa kyllä kovasti väsyneen oloinen ja sain useamman kerran sitä yrittää supattaa mukaani. No, päädyttiin kääntöpaikalle ja esinettä lähti kuitenkin hakemaan ihan täysiä. Voi että se pudotetun odotusaika vaan on jännittävä..! Hyvin pian Kira päästi minut tuskista tulemalla penaali suussa kovaa takaisin :) Hienosti jaksettu!! Pudotettu 19/20.
Lauantaipäivä oli tätä myöten pulkassa ja pienen kävelylenkin jälkeen ajeltiin hotellille takaisin keräämään voimia ja tsemppiä sunnuntaille.. Oltiin sijalla 7 mutta yritin muistaa että sunnuntaina oli vielä 170 pistettä jaossa. Kumpikin kyllä kovasti väsyneitä pitkästä päivästä ja kisajännityksestä!
Sunnuntai valkeni liian vähien yöunien jälkeen mutta yritin suunnata Nesteelle hyvällä tsempillä. Hakuradalle, kyllä me se osataan! Tihutteli vettä ja tuomari sanoi aamun kokoontumisessa että piilloille mennään sitten kävellen kun nyt sataa ja maasto on märkää. Alkoi vähän jännittää minkälaisessa metsässä hakurata on, varsinkin kun matkalla ohitettiin todella korkeita ja jyrkkiä kallionseinämiä. Homma saatiin käyntiin ja eikun toisena radalle tositoimiin! Aloitin vasemmalta, Kira teki piston viistäen eteenpäin joten korjasin, nyt meni hyvin ja sitten oikea kulma vielä että päästiin aloittamaan. Eka ukko löytyi ehkä noin puolivälistä rataa vasemmalta, oli umpipiilo. Haukku meni hyvin ja jollain askellajilla päästiin sinne, en nyt ihan varma ole että kävelinkö... Jatkettiin matkaa, välillä Kira teki eteenpäin liian nopsaan kääntyviä pistoja jotka yritin aina korjata. Pääsääntöisesti pistot oli hyviä. Toinen maalimies oli oikeassa takakulmassa pienessä kuusikossa (vai oliko se männikköä?). Taas haukku hyvin ja haltuun yhdellä käskyllä ja sitten se oli siinä! Noista huonoista pistoista -2 mutta muuten hienosti eli haku 68/70. Ihan mukava perusrata minusta, ei mitään ihmeellistä tässäkään :)
Tultiin hakuradalta n. 8:15 ja EK-koirien tottikset alkoivat klo 13 eli tässä välissä ehdin hotellille aamupalalle herättämään lapsen ja miehen :) Oli kyllä liikaa aikaa myös jännittää ja kolmen yön huonot unetkin tuntui vähän painavan. Kunnon sade alkoi välittömästi kun meidän hakurata loppui ja sitä vettä tuntui sitten riittävänkin.. Ajeltiin kisakeskukselle vasta yhdeksi, koska kaksi paria oli suorittamassa tottiksen ennen meitä. Oltiin molemmat kyllä poikki eikä kaatosade varsinaisesti nostanut mielialaa.. Pienet seuraamispätkät Kiralle ensin ja sitten kentälle odottelemaan omaa vuoroa. Ei ollut erityisen varma fiilis viedä Kira paikkamakuuseen siihen kaatosateeseen. Se meni kuitenkin nopsaan käskyllä maahan mutta ennenkuin ehdin piilolle, huusi tuomari kytkemään koiran. Se oli lähtenyt perääni..! Hetken seisoin tyhmänä enkä tiennyt että menenkö koiran luo vai kutsunko sitä mutta jotenkin päädyttiin yhdessä piilolle sateessa istumaan kuitenkin. Tiesin, että tottiksesta tarvittaisiin 88 pistettä ykköstulokseen ja nyt ekassa liikkeessä meni heti -10... Että se siitä! Fiilis ei ollut kovin korkealla. En ollut yhtään varma lähteekö koira suorittamaan mitään, sen verran sade sitä tuntui häiritsevän ja mietin että joudunko keskeyttämään koko kokeen. No, päästiin aloituspisteelle vuorollamme ja Kira lähti normaalisti seuraamiseen. Muutama vingahdus siellä täällä mutta seuraaminen erinomainen! :) Liikkeestä istumisessa varmistelin vähän kun märkä pohja mutta istui se, erittäin hyvä. Liikkeestä maahanmeno toimi, luoksetulon tuli ripeästi mutta edessä istui ilmeisesti hieman vinossa, olikohan erittäin hyvä tämäkin. Juoksusta seisomisessa unohdin meidän käskyn :O ja sain sanottua koiralle jotain sei..TOP! No pysähtyi se ja hyvä luoksetulo, erinomainen. Tasamaanouto meni ihan mukavasti, vielä kovempaa olisi toki saanut tulla takaisin. Olikohan erittäin hyvä. Hyppynoudot meni komean ilmavasti, muistaakseni erinomaiset kummatkin. Ja vielä eteenmeno - hienosti lähti mutta ekalla käskyllä vain hidasti.. toisella niiasi hetkeksi maahan mutta nousi istumaan kun lähdin lähestymään. Se märkä kenttä vaan niin ällötti.. Tämä meni puutteeelliseksi. Yhteensä tottis 83 eli ei me kauas jääty siitä ykkösestä! Kahdella isolla virheellä (paikkamakuu ja eteenmeno) oikeastaan aika kivat pisteet ja olin niin iloinen siitä miten huonon alun jälkeen keräiltiin itsemme ja esitettiin ihan tymäkkä, hieno tottis. Kiitos Kira <3
Mitalisijoista ei tarvinnut tässä kohti enää haaveilla, meidän yhteistulos oli 265 eli täsmälleen samat pisteet kuin viime vuonna :D Kaatosateessa kisapaikalla äkäisen vauvan kanssa hengailu oli hieman haastavaa joten maksoin äkkiä kisakirjan postituksen ja lähdettiin ajamaan kotiin päin. Matkalla varmistui tulosten valmistuttua, että oltiin lopullisesti sijalla 5. Viime vuonna näillä pisteillä pääsi mitaleille mutta tänä vuonna EK:n taso oli ihan hurjan kova! Jos mielii mitaleille, on kaiken osuttava nappiin eikä saa käydä tämmöisiä isoja mokia tottiksessa tai jäädä se kolmas esine metsään... Olin kuitenkin tosi iloinen tuosta tottiksen muusta suorittamisesta ja tasaisen varma suoritus me tehtiin metsässäkin.. Ei kai SM-5 huonosti ole :) Yhdellä petrattu sijoitusta viime vuodesta..! Jos jatketaan tätä yhdellä parantamista niin enää kaksi vuotta ja voitetaan pronssia ;) Paimion reissu oli pitkä ja väsyttävä mutta plussalle jäätiin. Olisi ollut komeaa valioitua SM-kisoissa mutta pienestä jäi nyt kiinni, se on tämmöistä tämä dogsportti :)
Lauantai-aamu alkoi klo 7 kokoontumisella Paimion Nesteellä. Ensimmäiseksi suoritettiin maastonumeroiden arvonta. Päivä alkoi jäljellä ja sitä varten porukka jaettiin kahteen osaan. Nappasin meille A-ryhmän paikan eli aiemmin jäljelle ja vielä numeron 2 eli kärkipäästä suorituksiin. Arpaonni siis suosi taas hienosti! :) Sää oli vallan mukava, tuuli kivasti eikä ollut kovin kuuma, välillä tuli pieniä sadekuuroja. Meidän jana lähti hieman vinottain oikealle päin. Takamerkki ei ollut kovin näkyvä vaan ohutta kuitunauhaa enkä ole varma miten hyvin Kira sen bongasi. Lähti aika rauhallisesti ja hieman epävarmana janalle ja nappasi vielä takajäljenkin mutta metsään päästiin sitten kuitenkin. Kira nosti itse kaikki kepit! Jälki oli minusta ihan perusjälki perusmetsässä, ei mitään ihmeellistä. Janalla olin saanut ohjeeksi jatkaa viimeiseltä kepiltä suoraan metsää pitkin että pääsen autolle.. Tämä olikin vähän jännittävää, metsä oli siinä kohti todella umpipuskaa niin ettei autoa kyllä nähnyt yhtään. Sinne kuitenkin saatiin viimein tarvottua (koirasta ei ollut paljoa apua, se leikki jälkiliinalla ja oli kovasti tyytyväinen itseensä :D) ja aikaakin oli jokunen minuutti vielä. Keppien vastaanottaja oli sanonut odottavansa meidän autolla vaan eipä sitten ollutkaan siellä :O Pieni paniikki meinasi iskeä mutta viimein löydettiin palautuspaikka vähän matkan päästä ja aika riitti. Tästä nyt kuitenkin oppina itselle jatkossa AINA jonkun kisajärjestäjän puhelinnumero puhelimeen talteen jäljelle lähtiessä!!! Janalta lähti 4 pistettä eli jälki 56/60.
Seuraavaksi suunnattiin tarkkuusruutuun hyvän matkan päähän ja siellä saatiinkin odotella ihan rauhassa. Jännitti... Tuuli tuntui vain yltyvän mutta ainakaan ei ollut kovin hikistä. Ruutuun koira lähetettiin oikeasta etukulmasta. Laitoin ehkä jotenkin hätäisesti Kiran matkaan ja se tai tuuli teki sen että se kävi ruudun ulkopuolella ensin mutta tuli nopsaan takaisin ja hyvin pian löysi esineen vasemmasta takakulmasta. Menin koiran viereen kyykkyyn katsomaan, en puhunut mitään vaan katsoin missä esine on ja Kira tökkäsi nenällään pientä kaarnanpalaa. Sen alta mutteri löytyikin sitten, aikaa meni tähän kokonaisuudessaan noin minuutti. Tarkkuus 19/20.
Viimeisenä vuorossa ennen lounastaukoa oli esineruutu. Taas siirryttiin ja ajeltiin hakkuualueelle... Esineruutu oli niin että se oli juuri vielä metsässä ja rajautui tuohon hakkuualueeseen. Tässä vaiheessa tuuli pyöritti aikamoisesti mutta suht hyvillä fiiliksin lähdettiin ruutuun. Ekaa esinettä Kira etsi tovin. Se juoksi kyllä melkoista kyytiä ruudussa ja varmaan tuulesta johtuen välillä ruudun ulkopuolellakin... Eka esine nousi vasemmasta takakulmasta ja melko pian sen jälkeen toinen esine suht läheltä oikeaa etukulmaa. Nämä tuotiin näyttävää vauhtia ja pureskelematta mutta sitten... Se viimeinen esine ei vain löytynyt. :( Kyllä Kira minusta hienosti etsi mutta oikeassa takakulmassa ollut esine ei vain sitten ottanut nenään. Harmitti, vain toinen koira lisäksemme nosti 2 esinettä muiden tuodessa kaikki kolme ja sehän meinasi sitä että tähän asti tasaisesti sujuneessa kisassa tiputtiin pisteissä aika mukavasti. Esineet siis 20/30.
Koska olin saanut niin kärkipään numeron ja lounastauko oli tunnin, ehdin tässä välissä ajella hotellille syöttämään vauvan ja suunnata sitten kolmeksi takaisin Nesteelle vielä pudotettua varten. Oltiin molemmat tässä kohti jo väsyneitä ja tietysti esineruutu hieman painoi mieltä. Aurinko alkoi paistaa ja sää lämpeni kovasti. Ajeltiin pudotetun suorituspaikkaan ja sitten ei kun menoksi. Kira oli seuraamisessa kyllä kovasti väsyneen oloinen ja sain useamman kerran sitä yrittää supattaa mukaani. No, päädyttiin kääntöpaikalle ja esinettä lähti kuitenkin hakemaan ihan täysiä. Voi että se pudotetun odotusaika vaan on jännittävä..! Hyvin pian Kira päästi minut tuskista tulemalla penaali suussa kovaa takaisin :) Hienosti jaksettu!! Pudotettu 19/20.
 |
| Pudotetun rataa |
Lauantaipäivä oli tätä myöten pulkassa ja pienen kävelylenkin jälkeen ajeltiin hotellille takaisin keräämään voimia ja tsemppiä sunnuntaille.. Oltiin sijalla 7 mutta yritin muistaa että sunnuntaina oli vielä 170 pistettä jaossa. Kumpikin kyllä kovasti väsyneitä pitkästä päivästä ja kisajännityksestä!
 |
| Kaikkensa antanut <3 |
Sunnuntai valkeni liian vähien yöunien jälkeen mutta yritin suunnata Nesteelle hyvällä tsempillä. Hakuradalle, kyllä me se osataan! Tihutteli vettä ja tuomari sanoi aamun kokoontumisessa että piilloille mennään sitten kävellen kun nyt sataa ja maasto on märkää. Alkoi vähän jännittää minkälaisessa metsässä hakurata on, varsinkin kun matkalla ohitettiin todella korkeita ja jyrkkiä kallionseinämiä. Homma saatiin käyntiin ja eikun toisena radalle tositoimiin! Aloitin vasemmalta, Kira teki piston viistäen eteenpäin joten korjasin, nyt meni hyvin ja sitten oikea kulma vielä että päästiin aloittamaan. Eka ukko löytyi ehkä noin puolivälistä rataa vasemmalta, oli umpipiilo. Haukku meni hyvin ja jollain askellajilla päästiin sinne, en nyt ihan varma ole että kävelinkö... Jatkettiin matkaa, välillä Kira teki eteenpäin liian nopsaan kääntyviä pistoja jotka yritin aina korjata. Pääsääntöisesti pistot oli hyviä. Toinen maalimies oli oikeassa takakulmassa pienessä kuusikossa (vai oliko se männikköä?). Taas haukku hyvin ja haltuun yhdellä käskyllä ja sitten se oli siinä! Noista huonoista pistoista -2 mutta muuten hienosti eli haku 68/70. Ihan mukava perusrata minusta, ei mitään ihmeellistä tässäkään :)
Tultiin hakuradalta n. 8:15 ja EK-koirien tottikset alkoivat klo 13 eli tässä välissä ehdin hotellille aamupalalle herättämään lapsen ja miehen :) Oli kyllä liikaa aikaa myös jännittää ja kolmen yön huonot unetkin tuntui vähän painavan. Kunnon sade alkoi välittömästi kun meidän hakurata loppui ja sitä vettä tuntui sitten riittävänkin.. Ajeltiin kisakeskukselle vasta yhdeksi, koska kaksi paria oli suorittamassa tottiksen ennen meitä. Oltiin molemmat kyllä poikki eikä kaatosade varsinaisesti nostanut mielialaa.. Pienet seuraamispätkät Kiralle ensin ja sitten kentälle odottelemaan omaa vuoroa. Ei ollut erityisen varma fiilis viedä Kira paikkamakuuseen siihen kaatosateeseen. Se meni kuitenkin nopsaan käskyllä maahan mutta ennenkuin ehdin piilolle, huusi tuomari kytkemään koiran. Se oli lähtenyt perääni..! Hetken seisoin tyhmänä enkä tiennyt että menenkö koiran luo vai kutsunko sitä mutta jotenkin päädyttiin yhdessä piilolle sateessa istumaan kuitenkin. Tiesin, että tottiksesta tarvittaisiin 88 pistettä ykköstulokseen ja nyt ekassa liikkeessä meni heti -10... Että se siitä! Fiilis ei ollut kovin korkealla. En ollut yhtään varma lähteekö koira suorittamaan mitään, sen verran sade sitä tuntui häiritsevän ja mietin että joudunko keskeyttämään koko kokeen. No, päästiin aloituspisteelle vuorollamme ja Kira lähti normaalisti seuraamiseen. Muutama vingahdus siellä täällä mutta seuraaminen erinomainen! :) Liikkeestä istumisessa varmistelin vähän kun märkä pohja mutta istui se, erittäin hyvä. Liikkeestä maahanmeno toimi, luoksetulon tuli ripeästi mutta edessä istui ilmeisesti hieman vinossa, olikohan erittäin hyvä tämäkin. Juoksusta seisomisessa unohdin meidän käskyn :O ja sain sanottua koiralle jotain sei..TOP! No pysähtyi se ja hyvä luoksetulo, erinomainen. Tasamaanouto meni ihan mukavasti, vielä kovempaa olisi toki saanut tulla takaisin. Olikohan erittäin hyvä. Hyppynoudot meni komean ilmavasti, muistaakseni erinomaiset kummatkin. Ja vielä eteenmeno - hienosti lähti mutta ekalla käskyllä vain hidasti.. toisella niiasi hetkeksi maahan mutta nousi istumaan kun lähdin lähestymään. Se märkä kenttä vaan niin ällötti.. Tämä meni puutteeelliseksi. Yhteensä tottis 83 eli ei me kauas jääty siitä ykkösestä! Kahdella isolla virheellä (paikkamakuu ja eteenmeno) oikeastaan aika kivat pisteet ja olin niin iloinen siitä miten huonon alun jälkeen keräiltiin itsemme ja esitettiin ihan tymäkkä, hieno tottis. Kiitos Kira <3
Mitalisijoista ei tarvinnut tässä kohti enää haaveilla, meidän yhteistulos oli 265 eli täsmälleen samat pisteet kuin viime vuonna :D Kaatosateessa kisapaikalla äkäisen vauvan kanssa hengailu oli hieman haastavaa joten maksoin äkkiä kisakirjan postituksen ja lähdettiin ajamaan kotiin päin. Matkalla varmistui tulosten valmistuttua, että oltiin lopullisesti sijalla 5. Viime vuonna näillä pisteillä pääsi mitaleille mutta tänä vuonna EK:n taso oli ihan hurjan kova! Jos mielii mitaleille, on kaiken osuttava nappiin eikä saa käydä tämmöisiä isoja mokia tottiksessa tai jäädä se kolmas esine metsään... Olin kuitenkin tosi iloinen tuosta tottiksen muusta suorittamisesta ja tasaisen varma suoritus me tehtiin metsässäkin.. Ei kai SM-5 huonosti ole :) Yhdellä petrattu sijoitusta viime vuodesta..! Jos jatketaan tätä yhdellä parantamista niin enää kaksi vuotta ja voitetaan pronssia ;) Paimion reissu oli pitkä ja väsyttävä mutta plussalle jäätiin. Olisi ollut komeaa valioitua SM-kisoissa mutta pienestä jäi nyt kiinni, se on tämmöistä tämä dogsportti :)
19.7.2017
Piirinmestaruus EK:sta!
Koekausi aloitettiin Uuraisilla 11.6.2017. Tuolle päivämäärälle alkaa olla aika hyvä karma - vuosi sitten samalla päiväyksellä saatiin eka ykköstulos voittajan jäljeltä :) Tänä vuonna luvassa oli EK:n piirinmestaruuskisat, tuomarina Mikael Kallio. Aloitettiin tottiksella. Eka paikkamakuu, jossa Kira oli jättänyt kyynärät ilmaan aluksi :O mutta sitten parin seuraamisen aikana painunut maihin. Kokemus tämäkin... Seuraaminen ei ollut meidän parasta mutta sitten Kira skarppasi. Jäävät oli hyvät, samoin noudot ja eteenmeno myös hieno. Tottis 96. :)
Seuraavaksi suunnattiin maastoon ja ensimmäisenä jäljelle. Kira teki hienon janan, ei edes takajälkeä, jes! :) Ekan kepin bongasin itse ja nappasin kyytiin. Vika keppi jäi myös Kiralta nostamatta enkä minäkään sitä etsinnöistä huolimatta bongannut. Keli oli tässä kohti jotenkin tukalan painostava, meiltä taisi vähän loppua jälkikunto kesken ja nenä nousi ja se keppi sitten vain jäi (ja onpa tosi ihme näillä treenimäärillä..) Jäljeltä 50. Harmitti heti hukatut 10 pojoa..!
Hikisenä saatiin jatkaa melkein heti hakuun sitten mutta se meni siltikin mallikkaasti. Kira nosti kummatkin ukot nopsaan ja ilmaisut + hallintaanotot meni oikein hyvin. Hausta 70. Seuraavaksi esineruutu ja se on vaan aina niin jännittävä että miten menee. Aloitin vasemmasta reunasta, siirryin kohti oikeaa etukulmaa ja niin vaan Kira poimi tosi nopsaan kaikki kolme esinettä ruudusta! Se oli hienoa menoa, vau :) Esineet 30. Jatkettiin tarkkuuteen josta myös täydet pisteet 20. Nopeaa ja tarkkaa työtä Kiralta :)
Viimeisenä jännitettiin sitten pudotettua. Kiralla tuli lopussa seuruussa muutama taakseni jääminen, tosin maastokin oli siinä kohti hankalaa. Nopsaan lähti ja nopsaan tuli takas, arvelin ettei kovin paljoa voinut pisteitä mennä ja niin vaan pudotetustakin 20. Kokonaisuudessaan siis maastosta 190 (jos olisi löytynyt se vika keppikin niin olisi tullut täydet 200 :O), yhteensä 286 eli ykköstulos ja meidän eka piirinmestaruus! Kisa itse piirinmestaruudesta ei varsinaisesti ollut tiukka kun Kira oli ainoa piirin alueen kisaaja voittajassa mutta mestaruus nyt siltikin :D Ja yhtä vailla valio, komeasti aloitettu kausi!
Seuraavaksi sitten suunnataan PK SM:eihin Paimioon ensi kuun alusta ja tänä vuonna lajina siellä myös EK. Kovasti jännittävää!
 |
| "Minä tein kaiken mitä se pyysi...!" Kiralla on asiaa :D Kuva Marja Muhonen |
Hikisenä saatiin jatkaa melkein heti hakuun sitten mutta se meni siltikin mallikkaasti. Kira nosti kummatkin ukot nopsaan ja ilmaisut + hallintaanotot meni oikein hyvin. Hausta 70. Seuraavaksi esineruutu ja se on vaan aina niin jännittävä että miten menee. Aloitin vasemmasta reunasta, siirryin kohti oikeaa etukulmaa ja niin vaan Kira poimi tosi nopsaan kaikki kolme esinettä ruudusta! Se oli hienoa menoa, vau :) Esineet 30. Jatkettiin tarkkuuteen josta myös täydet pisteet 20. Nopeaa ja tarkkaa työtä Kiralta :)
Viimeisenä jännitettiin sitten pudotettua. Kiralla tuli lopussa seuruussa muutama taakseni jääminen, tosin maastokin oli siinä kohti hankalaa. Nopsaan lähti ja nopsaan tuli takas, arvelin ettei kovin paljoa voinut pisteitä mennä ja niin vaan pudotetustakin 20. Kokonaisuudessaan siis maastosta 190 (jos olisi löytynyt se vika keppikin niin olisi tullut täydet 200 :O), yhteensä 286 eli ykköstulos ja meidän eka piirinmestaruus! Kisa itse piirinmestaruudesta ei varsinaisesti ollut tiukka kun Kira oli ainoa piirin alueen kisaaja voittajassa mutta mestaruus nyt siltikin :D Ja yhtä vailla valio, komeasti aloitettu kausi!
 |
| Luottopakkini <3 Kuva Saija Palmu |
 |
| Kuva Saija Palmu |
8.5.2017
7.4.2017
24.2.2017
Kauden 2016 palkinnot
Kiran K-SPKY:n muistamiset viime vuodelta KVAsta ja SM-joukkuehopeasta :) Lisäksi Kira sai vuodeksi tuon hillittömän ison Äncyn kiertopystin, paras jälkikoira..!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)