Perjantaina lähdimme ajelemaan kympin jäljestä kohti Hämeenkyröä. Meidän kenttään tutustuminen oli vasta klo 15:45 ja sitten klo 17 avajaiset. Päivä oli kuuma, huolestutti matkalla kun ilmastoinnin huudattamisesta huolimatta koira läähätteli välillä. Vähän lämpötila laski matkan aikana, olikohan "enää" +25,5 kun päästiin perille. Hoidettiin ilmoittautuminen, eläinlääkärin tarkastus ja joukkueen ilmoittaminen ja alettiin odotella kenttään tutustumista. Sitä odotellessa alkoi ripotella hieman vettä mutta keli oli silti sangen kuumankostea. Perinteiseen tyyliin kenttään tutustumisessa tehtiin vähän seuruuta, esteet lelun kanssa ja lopuksi heitin harjoituksen vuoksi kapulat vielä. Hypyn heitto menikin huonosti, hyvä kun tuli vielä sitä jumpattua ja itse kokeessa se sujui :) Avajaisten aikana perinteet jatkuivat - ukkoskuuro tuli päälle ja vettä tuli reilusti. Kuumuuden takia koiria ei tarvinnut ottaa avajaisiin mukaan pakosti joten Kira odotteli niiden ajan autossa. Puoli kuuden pintaan päästiin lähtemään majoituspaikkaa kohti, jonne olikin oikein kohtuullinen vartin ajomatka kisapaikalta. Olin varannut huoneen Ikaalisten Scandicista ja iso huone meitä kahta odottikin! Ilman jäähdytystä tosin mutta onneksi perjantai-ilta oli ukkosen myötä mukavan viileä. Istuskeltiin Kiran kanssa huoneen terassilla ja pötköteltiin sängyllä. Käytiin pieni lenkki myös ja sitten yöpuulle.
Lauantai-aamu alkoi EK-kokeen osalta maastossa klo 8. Ehdin käydä hotellin aamupalalla ja sitten kokoontumispaikalle maastonumeroiden arvontaan. Pettämätön arpaonni suosi meitä taas, nappasin ekan maastonumeron. Ensimmäiseksi lähdettiin jäljelle. Se oli tutuissa Hämeenkyrön kangasmaastoissa ja oli aika rento fiilis laittaa Kira janalle. Hieno jana olikin, siinä ollaan kyllä edistytty hienosti! Kira eteni määrätietoisesti suoraan takamerkkiä kohti, bongasi jäljen ennen sitä ja lähti vasemmalle. Tuomari kertoi että ollaan takajäljellä joten koira ympäri ja matka jatkui. Eka keppi oli toisella suoralla, toinen keppi heti sen jälkeen ja sen bongasin itse matkaan. Jälki tuli autoa kohti, siinä kolmas keppi ja sitten kulma tietä myötäillen autosta poispäin vähän matkaa. Vika keppi kyytiin ja autolle, aikaa oli mennyt hieman alle 10min. Keli oli tässä kohti pilvinen mutta kosteuden takia tosi hiostava, koirakin läähätteli jäljen jälkeen tovin. Takajäljestä -3 eli jäljeltä 57/60.
Seuraavaksi päästiin korkkaamaan hakurata odottelujen jälkeen ekana. Jännitti! Etukulmat olivat tosi tiheää nuorta männykköä, vasen kulma vähän väljempi joten aloitin sieltä. Kira teki sinne mukavan syvän näköisen piston, mutta tuli samaa reittiä takaisin. Olin edennyt muutaman askeleen ja laitoin siitä oikeaan etukulmaan pahimman pusikon jälkeen, sekin näytti ihan kohtuulliselta kulmalta joten jatkoin matkaa. Yritin esittää treenaamaamme flying risteilyä mutta lentävä koirani oli niin nopea, että se tuli jo keskilinjalle kun minä vasta etsin uutta lähetyskohtaa :D Suht sujuvan tuntuisesti rata eteni kuitenkin, eka ukko löytyi umpparista noin 50-60 metristä oikealta puolelta rataa. Hyvä ilmaisu ja hallintaantulo meni myös hyvin. :) Jatkettiin matkaa ja toinen maalimies löytyi ihan takakulmasta vasemmalta. Siellä haukussa oli pieni tauko mutta hallintaanotto sujui taas hyvin. Nämä oli iloinen yllätys, kun treeneissä oli ollut hieman haasteita. Vähennykset toisesta ilmaisusta ja työskentelystä (ymmärtääkseni -1?), hausta 67/70 eli EK-koirien parhaat pisteet haussa. :)
Sitten odoteltiin pudotetun alkua ja kun päästiin aloituspisteeseen, alkoi sataa vettä. Sitä tulikin meidän suorituksen ajan ihan mukavasti - tai Kiran mielestä ei yhtään mukavasti.. Seuraaminen oli huonoa! Kira ehti ravistella ja kulkea välillä hieman takanani mutta itse esineen haku meni tuttuun tapaan mukavalla vauhdilla ja varmasti. Esineen luovutus tapahtui seisten?! Pudotetusta 18/20. Sade jatkui ja toisen tuomarin jatkaessa pudotetun parissa, päästiin me tarkkuusruutuun. Treeneissä Kiralla oli välillä tullut valeilmaisuja tarkkuudessa joten kisasuoritus kyllä jännitti. Lähetys oli vasemmasta etukulmasta ja hyvin pian Kira siirtyi siitä keskemmälle ruutua ja meni maahan. Kaarnan alta löytyi sitten ulkomainen kolikko ja kylläpä hymyilytti Kiran hieno suoritus! Tarkkuudesta 20/20.
Eka päivä saatiin hyvissä ajoin pakettiin, noin klo 13 oltiin Kiran kanssa valmiita ja tässä kohti oltiin kisan johdossa! :O Tosin vain 2 pisteen erolla seuraavaan koirakkoon, mutta kuitenkin! Käytiin pieni lenkki metsässä ja suunnattiin kisakeskukseen katsomaan hetkeksi jälkikoirien tottiksia. Parkkipaikalla oli kuitenkin niin kuuma, etten viitsinyt koiraa paistaa autossa ja lähdettiin ajelemaan hotellille kaupan kautta. Oli tosi iloinen olo ekan päivän suorituksista mutta samalla alkoi jo seuraavan päivän osa-alueet jännittää kovin. Jäljellä oli ne jännimmät - tottis ja esineet..! Käytiin illemmasta vielä lenkillä ja yritettiin lepäillä seuraavaa päivää varten.
Sunnuntaina EK-tottikset alkoivat vasta klo 11 eli hyvin olisin ehtinyt nukkua oikein pitkään mutta heräsin kuuden aikaan ääniin hotellin käytävillä ja sen jälkeen uni ei tullut enää silmään. Jännitti, ai jestas että jännitti!! Pyörin sängyssä ja suurinpiirtein juoksin huoneessa edestakas. Koira nukkui omassa sängyssään tyytyväisenä :D Ei tarvitse kyllä arvailla että kummalla meistä on paremmat kisahermot!!
Tymäkkä tottis työn alla.. <3 |
Kovasti jännittävä ohjaaja ja hieno koirani <3 Kuva Sporttirakki |
Istuminen tapahtui tällä kertaa, ei mikään supernopea mutta istui!! Iso JES! Maahanmeno olisi kuulemma voinut myös olla hieman nopeampi ja tässä luoksetulo oli vähän laiska + Kira jäi hieman kauas minusta. Liikkeestä seisominen olisi myös saanut olla täpäkämpi, oli liikuttanut käskyn jälkeen etutassuja. Luoksetulo oli nyt parempi, tosin sivulletulo olisi saanut olla parempi. Tasamaanouto olisi saanut olla nopeampi ja jäi vähän kauas kapulan kanssa.
Kuva Sporttirakki |
Kuva Sporttirakki |
Arvostelua odottelemassa, kuva Taina Niemi |
Hikinen koira autoon ja siinä kohti tajusin, että esineruutuun on lähdettävä aika lailla heti :O Kirsi lähti mukaan henkiseksi tueksi. Kokoontumispaikalla sovittiin muiden kisaajien ja tuomarin kanssa, että mennään tottisnumerojärjestyksessä esineet, ettei viimeinen tottispari joudu samantien ruutuun. Suunnitelmiin oli kuitenkin tullut muutos kun päästiin ruudun parkkikselle, Kira aloitti sittenkin ekana..! Jännitti on tosi lievä ilmaisu fiiliksille siinä kohti, paniikki kuvaisi tilannetta ehkä paremmin. Ruutuun mennessä katsoin, että tuulee ruudun takaosasta etuosaan päin mutta meidän jälkeen tulleen kisaajan mielestä tuuli oikealta vasemmalle. En tiedä mistä oikeasti tuuli, enkä oikein luota omaan havoinnointikykyyni tässä kohti, kun myös eksyin esineruudun lähetyslinjalta ruutuun... En lähettänyt ihan vasemmasta etukulmasta Kiraa ollenkaan ja sinne jäi etuesine :( Voisi kuitenkin näillä toilailuilla todeta, että ruutu meni ihan kohtuullisesti siitä huolimatta, että olin siellä itse mukana.. Kira teki minusta hienosti hommia mutta tämä vaan on se meille haastavin osa-alue :( Esineistä 23 ja jännitys senkun jatkui kun laskettiin autolla, että jos kultainennoutaja ohjaajineen saa täydet ruudusta, niin he nousevat tasapisteisiin meidän kanssa ja paremmilla maastopisteillä voittavat kullan. Ja niinhän siinä sitten kävi..! Hitsi että oli kultamitali meillä niin hilkulla että liekö koskaan enää noin lähellä... Ei olisi tarvinnut kuin puoli pistettä tottiksesta enemmän niin se olisi ollut siinä mutta tämä on tämmöistä. Turha jossitella - olkoonkin että luulen, ettei jatkossa jää etukulmat SM:eissä tarkistamatta ;)
Mutta hopeaa!! Kun ei uskaltanut oikein edes haaveilla mitalista niin aivan mahtavaa tämäkin! Ja helteisissä olosuhteissa ykköstulos pistein 274, olen kyllä hurjan onnellinen Kiran suorituksesta!!
Palkintojenjakoa odotellessa hymyilytti :) Kuva Taina Niemi |
Palkintojenjako, kuva Sporttirakki |
Minulle maailman paras, maailmalle Suomen toiseksi paras. Niin rakas Kira! |
Muru ja pytyt <3 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti