25.5.2018

Hikistä touhua mutta valiokello kilkattaa taas!

On kyllä kertakaikkisen kummallinen toukokuu, liekö koskaan tullut kesä näin äkkiä ja ollut näin lämmintä näin pitkään?! Siis meillä Suomessa :D Kauden eka koe sattui kivasti tähän helleaallon keskelle mutta onneksi kokeeseen ei sattunut ihan kuumin päivä sentään, semmoista +22 oli luvattu. Ohjelmassa oli siis jälkikoe 20.5. Uuraisilla melkein kahden vuoden tauon jälkeen (eka JK3 tehtiin 11.6.2016). Lumet lähti tosi myöhään mutta ehdittiin ennen koetta tehdä melkein 10 jälkeä kuitenkin ja tilanne näytti ihan siedettävältä. Kira oli kokenut talven aikana jonkin valaistumisen janojen JA esineruudun suhteen, mitä opuksia lie lukenut kun yhtäkkiä osasikin ne asiat, mitä yritin koko viime kauden sille opettaa... 

Metsät oli ja on edelleen kyllä aivan todella todella kuivia että tilanteeseen kuuluvalla nöyryydellä lähdettiin katsomaan, miten meidän käy. Kylläpä se kauden eka koe jännittikin kovasti! Arvoin meille jäljen numero 2, alkupään numeroa toivoinkin että päästäisiin mahdollisimman pian tositoimiin. Jana meni hienosti, eteni varmasti kohti takamerkkiä, nappasi jäljen ennen sitä ja lähti oikealle. Minä olin taas suuressa viisaudessani päättänyt että jälki lähtee vasemmalle ja jarrutin koiraa joka sitten kääntyikin vasemmalle. Tietenkin oikeasti jälki lähti oikealle ja saatiin tästä ohjaajan mokasta -7. Huoh, ehkä joskus opin?! Vaikka meidän janat on parantuneet niin noin voimakasta pidätystä Kira ei vielä kestä vaan muuttuu epävarmaksi suunnan osalta. Mutta siis ohjaajan rävellystä lukuunottamatta oli tosi kaunis jana :) Eka keppi oli pian ja nyt uusien sääntöjen myötä saa ihan luvan kanssa olla palkkaa koiralle mukana. Vettä tankkasin Kiraan joka kepillä. Kira ajoi kyllä elämänsä jäljen! Metsän kuivuudesta huolimatta se sitkeästi puksutteli kepiltä kepille tasaisen varmasti ja nyt ei kyllä tullut mitään jäljen hukkumisia kulmissa tms. Kaksi viimeistä keppiä Kira ajoi ihan vierestä mutta minäpä olin skarppina ja nekin sieltä saatiin kyytiin. 30 minuuttia ja tuossa kelissä meillä kaikki kepit taskussa!!! Ihan huikeeta! Kira osoitti taas miten sitkeä työmyyrä hän onkaan <3

Janalla. Kuva Salme Korkala

Jäljen jälkeen oli esineruudun vuoro. Siellä myös saa olla nykyään palkka mukana joten miksipä ei, tungin meidän ison tyynyn liivini alle ja eikun ruutuun. Kira teki hienosti hommia nostaen 3 ekaa esinettä varmasti. Sen jälkeen usko meinasi alkaa hieman hiipua ja olin varma että neljäs jää nostamatta. Lähetin koiran kuitenkin vielä ja hitsit, sehän nappasi neljännen esineen viime hetkillä!! 17 sekuntia jäi aikaa eli pienestä jäi kiinni mutta hyvillä mielin pääsin palkkaamaan koiran :) Kira oli ainoa koira, joka nosti kaikki 4 esinettä tuossa kokeessa. Maastosta kasassa siis 193 pistettä ja seuraavaksi suunnattiin tottikseen.

.. ja sieltä saatiinkin sitten mukavasti vikalista mukaan :O Varmasti Kiralla väsy jo painoi tassuja maastojen jälkeen mutta huh, olipas siellä kaikkea. Loppupisteet 81 ja vikalistalla oli seuraavat: liikeestä istumisessa jäi seisomaan, toisella käskyllä tippui maahan. Liikeestä seisomisessa otti kaksi askelta perääni. Tasamaanoudossa kapula jäi lähelle mutta palautti ravilla että olisi siihen nyt enemmänkin vauhtia saanut... Hyppynoudossa heitin kapulaa huonosti ja se vieri vinoon. Olisi pitänyt uusia heitto vaan enpä uusinut. Kira kopsautti menohypyllä esteeseen ja palautti kapulan esteen ohi. Ei istunut luovutuksessa toisesta käskystä huolimatta ja sama homma A-esteellä luovutuksen osalta. Sitten vielä semmoinen kummallinen juttu että Kira pureskeli kapulaa :O Ja eteenmenossa vaati toisen käskyn että lähti kunnolla etenemään.. Että juu, siinähän sitä treenattavaa!

Mutta maastojen osalta voi kyllä olla tosi tosi tyytyväinen ja se saatiin mistä haaveiltiin, ykkönen on ykkönen! Yhteensä pisteitä 274. Valiokello kilkattelee taas kovemmalla äänellä :) 

Kuva Marja Muhonen

Kuva Marja Muhonen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti