1.12.2014

Tiimin heikoin lenkki - surkean fiiliksen tokokokeilua

Aina ei mene niin kuin Strömsössä.. Meillä oli Kiran kanssa lauantaina toinen toko-koe ja ensimmäinen sellainen AVO:ssa. Koe oli Taitavien Tassujen hallissa, missä ei ole käyty ennen, tuomarina Piritta Pärssinen. Hyvällä fiiliksellä oltiin menossa kokeeseen, tietyt jutut ei olleet ihan täydellisiä (luoksetulon pysäytys varsinkin) mutta olin melko varma kuitenkin, että Kira osaa liikkeet riittävän hyvin. Vielä koeaamuna tai matkalla ei jännittänyt sen kummemmin, mutta paikkamakuuseen mentäessä olin jo ihan kipsissä ja tärisin. Eli ihan kamala kisajännitys iski jostain puun takaa ennen omaa suoritusta...! Kira ei vielä tähän reagoinut isommin (kai?). Meni aavistuksen vinoon maahan (kun pitää katsekontaktia siinä) ja oli kuulemma nopeasti nuuskaissut maata. Muuten kaikki minusta hienosti, paikkamakuusta 9,5.

Yksilöliikkeet päästiin tekemään sitten heti toisena koirakkona. En tiedä sainko palkattua Kiraa paikkamakuun jälkeen ihan kunnolla, olin edelleen tosi tosi jännittynyt. Joku belgeistä kiinnostunut katsoja tuli juttelemaan (vähän huonoon hetkeen kun kalpeana ja tärisevänä yritin keräillä itseäni kehää varten :)) ja Kira meni tämän vieraan luo ja murahti. Ei varsin normaalia käytöstä Kiralta, eli reagoi tässä kohti jännitykseeni jo jonkin verran. Näin jälkikäteen ajatellen olisi pitänyt yrittää voimakkaammin vain nollata omaa paniikkia ja nostattaa koiraa. Niin ja olisi kannattanut katsoa miten seuraamiskaavio menee! Seuraaminen oli itselle tosi ahdistavaa kun hallissa oli tolppia ja meidän seuruukävely taisi olla sen verran reipasta, että tuntui, että liikkurin käskyt tuli tosi viimetipassa justiin ennen seinää. Itseäkin alkoi ahdistaa jo monesti kun seinä lähenee uhkaavasti eikä käskyjä kuulu. Kira ei tuntunut hyvältä, se selvästi reagoi jännitykseeni ja paineistui. Ulospäin kai suht korrektia menoa kuitenkin, koska seuraamisesta 9.

Liikkeestä maahanmenoon Kira vielä lähti ihan ok eikä kai mitään isompia virheitä siinäkin, koska maahanmenosta 9. Olisiko tuomari ehkä kommentoinut, että vähän nopsempaan saisi koira tippua maahan..? Nyt välisiirtymissä alkoi jo selvästi näkyä koiran ahdistuminen. Ei olisi oikein millään tullut sivulle luoksetulon lähtöpaikkaa mallaillessa. Luoksetulo minusta kuitenkin Kiran tämän hetkiseen osaamiseen aika kiva. :) Nopeammin olisin vielä pysäytyskäskyn saanut sanoa, kun tuli merkin ohi jonkin verran. Edestä sivulle siirtymiseen vaati toisenkin käskyn, joten siitä tuli pistevähennyksiä. Luoksetulosta 6.

Tässä alkoi nyt koiraa sitten ahdistaa jo kunnolla. Seisomisen valmistelevassa seuraamisessa se jätätti ennen käskyä ja meni maahan. Olisi kannattanut kutsua se mukaan vielä seuraamaan, mutta epäilin että tuleeko edes joten annoin olla siellä. Seisomisesta siispä 0. Seuraavaksi onneksi nouto, josta Kira nousi sen verran, että pystyi sen suorittamaan ihan ok. Sivulle siirtyminen olisi saanut tulla vielä taaemmas, nyt jäi pikkaisen vinoon. Noudosta 9,5.

Kaukoihin siirryttäessä oma fiilis alkoi olla epätoivoinen kun koira tuntui niin kamalan ahdistuneelta. :( En olisi millään saanut sitä sivulle ja sitä ahdisti takana oleva liikkuri ja tuomari. Ensimmäiseen istumiseen vaati 3 käskyä, mutta kolmannella sitten nousi kuitenkin. Tosin liikkui melkoisesti taaksepäinkin samalla (käsky ja käsiapu oli aika painokkaat varmaan jo kolmannella yrittämällä :)). Maahan ok mutta taas toiseen istumiseen otti kaksi käskyä. Tuomarin mukaan liikkui myös liikaa taaksepäin joten kaukot 0.

Hyppy tehtiin vielä kun ei keskenkään osannut lopettaa :D Se meni ihan ok, intoa olisi saanut olla enemmänkin mutta nyt tuli sivulle kuitenkin jo ensimmäisellä käskyllä. Hyppy 9,5 ja kokonaisvaikutus 10 (!). Tuomarin mukaan koiran tekeminen näyttää oikein hienolta vaikka sitä vähän jännittääkin ja paineistuu. Yhteensä siis 130,5 pistettä ja III-tulos. Ihan putkeen ei mennyt muillakaan, koska tällä räpeltämisellä sijoitus oli 2/7. Yksikään koirakko ei saanut avoimessa luokassa ykköstulosta..!

Turha varmaan valehdella ettei täydellinen notkahdus ja epäonnistuminen harmittaisi. Liikevirheitä en sikäli jaksa harmitella, mutta tuo (kummankin!) mielentila harmittaa kyllä tosi paljon. Miksi ihmeessä jännitin niin hulluna? :( En yhtään ihmettele, että Kira reagoi siihen niin voimakkaasti. Tuota sivulle tulemisen ongelmaahan on näkynyt kokeissa maastossa välillä aiemminkin, kun olen jännittänyt paljon. Olinpa reilu ohjaaja, kun vein koiran kokeeseen ja sitten olin itse noin huono ohjaaja enkä sen tukena ollenkaan! Anteeksi Kira! :( Jos tuolta nyt liikeongelmia miettii, niin jäävien seuraaminen harmittaa kyllä. Sama ongelma, mitä meillä on aiemminkin kokeissa ollut, tuli taas esiin. Jäävien mielentila pitäisi nyt saada jotenkin ihan eri moodiin ettei ne laskisi koiraa noin. Kaukot ei taida kuitenkaan olla koevalmiit, siirrymme treenaamaan niitä varmemmiksi myös häiriöissä. Pitänee ehkä miettiä niihin myös eri käskyjä, kun Kira tahtoo liikkua helposti maahan ja istu-käskyillä taaksepäin (niin kuin olen sen jääviä varten pentuna opettanut). Ilman voimakasta paineistumistakaan tuolta ei varmaan sitä ykköstulosta olisi tullut, kerta kaukot meni reisille (ja siitä heti -30 pistettä). Luoksetulon kaksoiskäskyn tarve sivulle siirtymistä varten on tosiaan kanssa semmoinen ongelma, joka on näkynyt jo aiemminkin kokeissa eli ei välttämättä ahdistukseen liittyvää, palkattomuuteen sensijaan varmaan kyllä.

No miten hitsissä tästä nyt sitten eteenpäin? Me mentiin heti sunnuntaina aamusta treeneihin ja tehtiin melkein koko koesuoritus (ilman noutoa ja hyppyä) ilman palkkaa (minulla ei ollut palkkaa edes mukana). Seuraaminen oli nyt oikein kivaa, mutta eipä minuakaan ahdistanut ihan niin paljon kuin lauantaina. Myös maahameno taas oikein ok. Luoksetulo oli kanssa hyvä. Mutta seisomisessa sitten ihan sama kuin edellispäivänä, lätsähti omatoimisesti maahan ennen mitään käskyjä. Lähti uudestaan seuraamiseen uudella seuraa-käskyllä mutta oli aikamoisen lintassa ja seisominenkin tästä johtuen vähän huono. Kaukoissa jumitti iloisesti eikä vaan noussut. Kävin nostamassa istumaan, kehuin kovasti ja otin uudestaan. No sama juttu vieläkin, vaikka olin nyt lähempänä. Vielä kävin nostamassa ylös (tämä ei tietysti ollut Kirasta kamalan kivaa, olisi ehkä pitänyt helpottaa liikettä vaan vielä..?), uusi yritys taas lähempää ja nyt nousi itse. Siitä haukutus ja superkehut ja palkkaa hakemaan treenikaverilta. Eli liikevirheet sinne jäi koesuorituksesta mutta asenne oli aikamoisen erilainen kun en itse ollut kipsissä. No, mehän harjoitellaan siis ne liikevirheet kuosiin ja ohjaaja hakee apua :D tähän jännittämiseen. Yritän etsiä jotain kisajännityksen hallintaan-liittyvää kurssia itselle. Ei siitä varmasti haittaakaan ole!

Jostain on nyt löydettävä se fiilis, mikä meillä tai siis MINULLA oli ekoissa kokeissa Kiran kanssa. Menin iloisena ja ylpeänä näyttämään, mitä Kira osaa ja miten hienosti se tekee. Se meidän pitää nyt kaivaa jostain takaisin. :) Samalla on mietittävä kokeiden tavoitteita - tärkein tavoite on ehdottomasti jatkossa hyvällä fiiliksellä iloisesti tekeminen. Se, että voidaan pienestä asiaan kuuluvasta jännityksestä huolimatta nauttia siitä koesuorituksestakin! Minä olin nyt meidän tiimin heikoin lenkki enkä koiraa voi syyttää tippaakaan, se kyllä yritti parhaansa.

Ei auta kuin yrittää opetella paremmaksi! Mikäpä olisikaan parempi syy yrittää, kuin tuo minun tiimiparini. :)
Puppy love <3

Ihana Kira <3 kuva Tiina Karvonen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti