Voihan... nenäpunkki!!

Niinhän siinä kävi tälläkin hallikaudella, että Kiran matkaan mukaan tarttui nenäpunkki. Parina yönä heräsin siihen kun se ryysti hyvin voimakkaasti ja tuli sängyn viereen tyyliin äiti-ryysk-nyt-on-nyys-tosi-vaikee-ryysk-hengittää... Eikun lääkekuuria hakemaan molemmille koirille. Edukasta puuhaa, vain 85€ meni...! Tutut vielä pelotteli, ettei vaiva edes välttämättä lähde yhdellä kuurilla. Ja onhan tässä tosiaan hallitreenikautta vielä jäljelläkin tälle talvelle että hyvällä mäihällä saadaan sama vaiva uudelleen.

Kuvan nenä liittyy olennaisesti tapaukseen

 

Tunnaritreenit jätetään nyt tämän vaivan myötä hetkeksi tauolle, onneksi on tuota puuhasteltavaa ihan tottiksenkin parissa.. ;) Tällä hetkellä oiotaan taas perusasentoa (ties monettako kertaa!?!) kun peppu karkaa liian pitkälle taakseni nyt, kun pepun kääntämistä on hiottu ripeäksi. Samalla otetaan työnalle käännökset liikkeessä, eikä pelkästään 90 asteen käännöksiä vaan ihan kunnon 360 asteen pyörintää kehiin niin pääsen palkkaamaan itse käännöksestä.

Seisomisen vahvistamista jatketaan myös ahkerasti niin eiköhän luoksetulon pysähdys saada viimein kuntoon. Tämä on taas sarjassamme omaa tyhmyyttä. Jos koira ei osaa seisomista miten tahansa muuten, niin ei se varmaan osaa sitä liikkeestä pysähtyenkään.. :P Noo, aina voi palata takaisinpäin ja eiköhän se tästä pikkuhiljaa.

PS. Me ON treenattu eteenlähetyksiä! Tuskailin että niitä on hankala hallissa treenata, mutta eipä hätää. Nyt pääsee jo jäälle ja kun vielä tuli luntakin, niin saan sinne kätevästi valmiit polut Kiralle tehtyä. Kunnon ratakisko-malli, eiköhän mene malinkin päähän kun vaan tarpeeksi toistoja ja toistoja... :)

Jännite, se JÄNNITE..!!

Tämä vuosi on aloitettu tottistreeneillä! :) Meillä on hallitreenit viikoittain ja nyt pitäisi ryhdistäytyä myös kotitreenailujen suhteen. Kirkkaana tavoitteena mielessäni on, että saataisiin tottis koekelpoiseen kuntoon kesälle ettei kokeisiin meno jäisi ainakaan siitä kiinni. Maastot ei varmaan "valmistu" alkukesään ainakaan mutta saisipa sitten keskittyä niitten hiomiseen kun tottis olisi jo niin sanotusti purkissa. ;)

K-S Belgien vuorolla on treenattu kahtena tammikuisena lauantaina ja sieltä onkin tarttunut oikein hyviä treeniohjeita mukaan. Varsinaista kouluttajaa treenivuorolla ei ole, mutta olen sumeilematta käyttänyt hyväkseni osaavampia kanssatreenaajia. :) Viime aikoina treeneissä on siis hiottu seuraamista (syynissä paikka ja asenne) ja kunhan sinne saadaan (Kiran :D) takapuoleen vielä lisää liikettä niin homma alkaa olla aika hyvällä mallilla! Asenne on nyt kiva ja myös tekninen puoli rullaa, jee! Kyllä tämän eteen on kannattanut töitä tehdäkin! :) Henkilöryhmääkin on muistettu taas treenata BH:ta ajatellen.

Lisäksi on treenattu jääviä liikkeitä, lähinnä istumista ja seisomista (koska maahanmeno on näistä tällä hetkellä vahvin). Näitä on nyt tehty haukuttamisen kautta muistaen jännite palkkauksessa ja tulostakin on tullut. Samalla tekniikalla treenaillaan nyt lenkkien yhteydessä luoksetulon pysäytyksiä ja sehän tuntuisi kanssa alkavan pelittää! :) Nyt kun vielä muistaisin treenailla kaukoja lisää, voisi alkaa pikkuhiljaa tutkimaan kevään tokokeita AVO:n korkkausta varten.

Hyppyä ja noutoja on treenailtu kanssa ja noutoihin on löytynyt asennetta hienosti lisää. Noutokapulasta on tullut Kiralle mieleinen ja virettä nostava juttu ja tätähän on hommaan haettukin. :) Nyt noutoa on laitettu jo hieman hypyn kanssa yksiin ja n. 60-70cm hyppyä on tehty ihan hyppynoutona jo kapulan kanssa. Hyvin pelittää! :) Ikävämpi puoli tästä kapuloihin kiintymisessä tuli esille kun kokeilin helpohkoa tunnari-treeniä Kiralle toissa sunnuntaina pitkästä pitkästä aikaa.. Tässä onkin tekemistä, että saan kapulan kuvat koiran silmistä pois kiilumasta ja malttia haisteluun :D Ehkä tokon ylemmät luokat jää meidän eläkelajiksi.. ;)

Tottiksen osalta siis asiat menee mukavasti eteenpäin muuten, mutta meidän murheenkryyni on eteenmeno... Olen hienosti opettanut Kiran kiinni loppupalkkaan eikä sillä edelleenkään ole mitään varmaa (tai oikein edes epävarmaakaan) ajatusta suoraan juoksemisesta. Tämä pitää nyt ottaa pikaisesti työnalle ja liike vaatii toistoja PALJON! Nyt lupaan, että seuraavan kerran kun kirjoittelen kuulumisia blogiin, on eteenmenoa treenattu jo reippaasti. Katsotaas kuinka pitkäksi päivitysväli tämän lupauksen myötä venyy.. :p

Yksinäistä puuhaa

Joku muukin on joskus kokenut, että jäljen polkeminen ja ajaminen on hivenen yksinäistä puuhaa ja tottiksessakin sitä puurtamista riittää... :D Nyt kaikille ahkerille (yksin!) treenaajille löytyy teemabiisi..! Johan taittuu jäljen tamppaaminenkin tämän soidessa kuulokkeista.. ;)

Yksin treenaan

Tämä vuosi pakettiin ja kuonot kohti uutta vuonna 2014

Tälle vuodelle oli kirjattu seuraavanlaiset tavoitteet:

Aatu
- mölli-kokeissa voittajan korkkaus

Kira
-terveystarkastukset (kun täyttänyt 2v)
- BH
- tokon alo1 ja avo1
- MH syksyllä
  
Ja kuinka sitten kävikään..

Aatun kanssa on riittänyt murhetta selän kanssa joten harrastukset on jääneet. Loppuvuotta kohti tilanne on näyttänyt onneksi jo paremmalta eli hyvillä mielin sikäli mennään. :) Harmillisesti syksyllä otetut röntgen-kuvat eivät tuoneet oikein mitään lisäinfoa Aatun tilanteeseen, tosin ne antoivat vihjeitä siitä, että osan kipuilusta voisikin johtua mahasta eikä selästä. Jotain hyötyä niistäkin kuvista ehkä siis kuitenkin oli, nyt pystymme seuraamaan Aatun vatsaa tarkemmin ja mm. välipalan lisääminen ruokavalioon on selvästi tuonut apua Aatun oloon. 

 

Kesään mennessä autossa matkustaminen oli  käynyt entistä stressaavammaksi Aatun mielestä ja se onkin saanut pääsääntöisesti jäädä treenireissuilta kotiin - tämä kun tuntuu olevan mieleisempi vaihtoehto Aatulle. Jotain pientä on humputeltu silloin tällöin mutta varsinaiset harrastussuunnitelmat on haudattu eikä edes mölleissä käyty tänä vuonna. Ensi vuodelle toivoisin Aatulle terveyttä ja selkä- ja mahaongelmatonta mukavaa elämää. :)

Kiran kanssa hoidettiin terveystarkastukset alkukesästä alta pois mukavin tuloksin: lonkat A/A, kyynärät 0/0 ja silmät terveet, samoin selkä ok. :) Valeraskauksista kärsittiin vuoden aikana harrastusrintamalla hieman ja suunniteltu BH siirtyikin myöhempään ajankohtaan. Kuitenkin treeneissä on edetty paljon ja virettä ja suoritusvarmuutta on alkanut pikkuhiljaa löytyä. BH:n siirtymistä ensi keväälle en osaa siksi hirveästi harmitella, ehditään hyvin vielä. :) Kevään epätoivoisten fiilisten jälkeen osaan arvostaa tosi paljon sitä, millä asenteella koira nyt hommia tekee ja miten mukavaa sen kanssa on treenata. Jatketaan meidän motolla hiljaa hyvä tulee ja luotetaan että niin kanssa tulee ;) 

MH-luonnekuvauksen Kira suoritti 4 sisaruksen kanssa Kangasalalla syyskuussa ja toimi hyvin pitkälti niinkuin olin sen kuvitellutkin toimivan. Tykkään tuon koiran luonteesta tosi paljon! <3 Tokoura korkattiin alokas-luokassa lokakuussa 197 pisteellä ja ykköstuloksella joten seuraavaksi suunnataan avoimeen luokkaan kunhan löydetään luoksetulon pysäytykseen jarrut jostain. :)

Ensi vuodelle asetetaan tavoitteet siis tokon AVO ykköseen ja BH-kokeen suorittamiseen. Myös luonnetesti Kiralla lienee muiden E-pentulaisten kanssa edessä.

Eikun kuonot kohti uutta vuotta ja uusia tavoitteita, siispä Hyvää ja Menestyksekästä Uutta Vuotta 2014!

Postauksen kuvat eräältä aurinkoiselta syyspäivältä, kuvaaja A.H.

 

Taas pääsimme Jouluun

 Oikein Ihanaa ja Tunnelmallista Joulunaikaa
toivottaa Aatu ja Kira-tonttuset :)

Priima selkä :) ja vähän muutakin päivitystä

Kiran virallinen selkälausunto tuli vihdoin Kennelliitolta (kuvat otettiin 6.6. joten tovi sitä on odoteltukin..) ja priimaa on myös selkä. :) Toivotaan kovasti että se sellaisena ajan kuluessa ja harrastusuraa kertyessä pysyykin! 

Aatu kävi hierojalla 7.11. Paljon saatiin uusia ajatuksia ja kokeiluun otettavia juttuja. Erika epäili että voisiko yksi syy Aatun selän kipeytymiselle olla mahakivut? Tämä ajatus siis lähti siitä, kun syyskuussa otetuissa röntgen-kuvissa Aatulla on aika paha ummetus päällä. Röntgen-kuvissa ollut tilanne johtui todennäköisesti siitä, kun erehdyin nukutusta edeltävänä päivänä antamaan koirille luut ajanvietteeksi. Mutta, kyllä Aatulla noin yleisestikin melko helposti maha menee kovalle. Olen huomannut sen välillä myös nuolevan sohvaa syönnin jälkeen ja kesällähän se on kova syömään myös heinää. Närästystäkin tuntuisi siis olevan. :( Toisinaan olen kuullut sen myös nuoleskelevan ranteitaan ennen nukkumaanmenoa, tämä voi myös olla yksi mahakivun merkki. Seuraamme siis tilannetta!

Aatu antoi tapansa mukaan hyvin hoitaa vaikka kipeitäkin kohtia löytyi. Hieman ongelmia aiheutti ensimmäistä kertaa vieraaseen paikkaan meno, kun siellä haisi vieraat koirat ja eteisessä oli iso peiliovi (niinkuin meilläkin on samanlaiset peiliovet kotona..) josta Aatua tuijotti kamala vesikoira. Kunnon rähinä päin peiliähän siinä pääsi..! Yritä siinä sitten hierojalle vakuutella että juu ihan tervepäinen koira tämä on. Voi hassu Aatu..! <3 Siinä tohinassa tuli pieni verinaarmu kuonoonkin, mutta onneksi sentään peili säilyi ehjänä tässä yhteenotossa.

Aatu on selkeästi paljon Kiraa "huonompi" juomaan vettä ja Erikan mielestä se tuntui jopa kuivuneelta. Jos nahkasta ottaa vähän kiinni ja nostaa (mikä on tosi helppoa kun Aatulla on nahkaa niin paljon suhteessa koiran kokoon :)), ei nahka palaudu niin nopeasti kuin normaalisti pitäisi. Niinpä otimme kokeiluun Aatulle välipalan, se saa kerran päivässä ruokien välillä hieman maustamatonta jogurttia sekä saman verran vettä. Katsotaan tuoko tämä mitään apua tuohon kuivumiseen. Se kun ei varmasti edesauta lihaksien kunnossa pysymistäkään. Aatun mielestä tämä välipala-juttu on tietysti ollut kauhean kiva. ;)

Nyt odotan jännityksellä seuraavaa hierontakäyntiä 4.12., että missä kunnossa koirat silloin on. Myös Kira pääsee siis taas käsittelyyn ja se lieneekin ihan hyvä juttu, sen verran koheltamista esim. agility-treeneissä meno on viime aikoina ollut. Vauhtia on enemmän kuin älyä, mutta se taitaakin olla vähän Kiran motto. :) Agilityssä on syksyn aikana kokeiltu keppien opettamista ohjureilla, ensin verkoilla pari kertaa ja nyt tällä viikolla ihan ohuilla putkilla vain ja vaikka olinkin tosi skeptinen asian suhteen, niin aika hyvin Kira tuntuu hoksaavan kupletin juonen! Hyvä Kiips! 

Viikonloppuna en ehtinyt varsinaisiin hakutreeneihin, mutta sain suvun myötämielisellä avustuksella tehtyä Kiralle risteily- ja ilmaisutreenin. Homma sujui mukavasti, Kiralle tuli kovasti lisää intoa hommaan vielä yliheittojen myötä ja myös haukku kulki ihan kivasti. :)

Myös tottisahdistuksen keskellä näkyy kovasti jo valoa, kun keksin (kasvattajan ja treenikaverin pienellä avustuksella ;)) että magneettipallo voisi auttaa Kiran paikan korjaamisessa. Ja oiva apu se tuntuukin olevan, jokuset treenit on nyt tehty Saijan lainapalloilla (kiitos!! :)) ja toivottavasti jo ensi viikon alussa tulee omat pallot postissa. Kiran seuraamisen asento on tullut taaksepäin mutta edelleen välillä varsinkin innon ollessa kova, homma meinaa keulia. Peräpää on kuitenkin suoristunut jo kovasti, jes! :) Peruasentoa hinkataan kanssa vielä, vähän parantumista siinäkin näkyy mutta vielä on paljon tehtävääkin. No, oispas toisaalta ikävää, jos ei olis mitään treenattavaa tottiksen osalta koko talveksi. ;) Jonkinlaisen jäykistyksen kun saisi tuohon omaan vasempaan olkapäähän vielä, etten vaan enää ikinä vahingossakaan koittaisi sillä kääntää koiraa oikealle paikalle..

Paluu perusteisiin

Melkein samalla otsikolla olen kirjoitellut tottiksen osalta treenisunnitelmia kevättalvella puolisen vuotta sitten. Mutta niin se vaan on, että perusteista kaikki lähtee ja jos ne ei ole kunnossa, ei tuu mistään mittään!! Eli nyt tottiksessa jumpataan perusasennon kanssa taas ja seuraamisessa on tehty ihan lyhyitä pätkiä, että Kira pysyisi oikeassa kohdassa eikä tulisi liian eteen. Kuten tokokoe-videostakin näkee, niin paikka on nyt vähän edessä ja tästä johtuen koira myös aukeaa sivulle. Pieniä juttuja, mutta niistä kasvaa äkkiä isompia ongelmia myöhemmin - vuoden päästä koira onkin jo niin edessä että on huomattavasti suurempi työ korjata perusasento oikeaan kohtaan. ;) 

Yksi ongelma perusasennon kanssa on nyt se, että kun on tehty paljon pepun käyttöharjoituksia Kiran kanssa, niin perusasennossa se nyt tosi helposti kiertää takapuolensa kokonaan taakseni. Sitä saat mitä vahvistat...! En ole vielä päättänyt, että mitä tuolle lähdetään tekemään vai lähdetäänkö mitään. Katsotaan, mitä tämä suunniteltu jumppa nyt tuottaa lopputulokseksi ja mietitään sitten, onko alta karkaavalle pepulle tarve tehdä jotain. Ehkä vaan päätän nauttia siitä, että koira aktiivisesti tarjoaa ja tekee innolla :) Kira <3

Pikkuisen vanttera pikku-Kira <3 kesältä 2011, kuva A. H.

Haun osalta mennään samalla back to basics- teemalla kuin tottiksessakin. Kiran ilmaisu on huonontunut paljon loppukesän/syksyn aikana. Ja syy siihen löytyy tietysti peilistä kun itse koirani treenit suunnittelen.. Lauantaina oltiin Miian valvovan silmän alla hakuilemassa Keuruulla ja jälleen kerran tässäkin lajissa jouduin toteamaan, että kyllä, varmasti olen taas treenannut liian kaavamaisesti ja yksitoikkoisesti. Voisiko tästä joskus oppia oikeasti jotain? Vai onko niin huono mielikuvitus ihan oikeasti? :D Eli turha tässä nyt on paukuttaa vaan kaavamaisesti "kisamaista" rataa, kerta koiran ilmaisu vaan huonontuu ja huonontuu sillä. Nyt palataan vanhoihin kunnon ilmaisuharjoituksiin reilulla hetsillä. Niitä pystyykin onneksi tekemään koko talven läpi, joten eiköhän keväällä haukku ala jo raikaa iloisesti. ;)

Talven olen ajatellut hyödyntää hakuilussa myös risteilytreenin merkeissä ja opettaa samalla Kiralle tyhjien umppareiden ohi etenemistä yms. yleishyödyllistä. Katsotaan, mitä saadaan talvella aikaan ja missä keväällä mennään. Ei ole oikotietä onneen eli hiljaa hyvä tulee. Onneksi meillä ei ole kiire. :) Lähiviikkoina pitäisi muuten myös saapua postissa Reija Niemisen uusi kirja Haamuja Tuulessa. Jännityksellä odotan, että minkälaista antia kirja tarjoaa. :)