VALIOKELLO KÄYNNISTETTY!! HK3 Kira!

Katselin KOPAsta aiemmin kesän hakukokeita ja huomasin että Jämijärvellä olisi koe 6.6. Tuntui että se tulee ihan liian pian, mutta kun myöhemmin vielä huomasin, että kokeeseen olisi vapaita paikkoja niin laitoin vähän ex tempore ilmoittautumisen menemään ajatuksella että joskus sinne voittaja-luokkaan on pakko uskaltautua menemään kuitenkin. :) Ykköstuloksesta en varsinaisesti haaveillut kun mm. esineruutu oli meillä mennyt ihan jäljestämiseksi viime aikoina enkä osannut yhtään arvella, että joko olemme valmiita 300 metrin hakuradalle. Tästä saatiinkin sopivan paineeton fiilis kokeeseen (mennään harjoittelemaan kisaamista ja hakemaan lista treenattavista jutuista) ja sain nyt pidettyä jännityksen järkevällä tasolla. Sitä auttoi myös ystäväni Elina joka lähti ketyksi ja seuraksi kokeeseen, kiitos! (myös kuvista!) :)

Aamulla startattiin kuuden maissa kohti Jämiä. Päivä näytti hyvältä, aurinko alkoi pilkistellä mutta ei ollut vielä yhtään liian kuuma. Perille päästiin ajoissa, koirien tarkastukset saatiin hoidettua ja arvonta myös. Päästiin Kiran kanssa aloittamaan eka tottiksella ensimmäisessä parissa heti ja suuremmalla numerolla eka paikkamakuuseen. Parinamme oli symppis kultsu-uros ja tuomarina Heinilän Jani joten eikun suht rennoin fiiliksin kentälle. Kira jäi paikkamakuusen ja itse kävelin piiloon innoissani siitä, että ollaan jo voittajassa - saa istua paikkamakuun ajan itse :D Eikä mitä, piilossa piti seistä ;) Toisen koiran suorittaessa liikkeitä jännitys alkoi itsellä nousta ja huomasin, että kädet tärisee vähän. Sain kuitenkin hengiteltyä ja tsempattua itseäni vähän ennenkuin hain Kiran ja sitten se oli menoa! Pieniä vanhoja virheitä tottiksessa oli ja muutama uusikin löytyi :P mutta kokonaisuudessaan olen tosi tyytyväinen meidän yhteiseen tekemiseen. Seuruu oli hieno, joskin täyskäännökset vähän laimeat ja hlöryhmään mennessä jätätti. 

Nyt Kira myös istui, VAU! :) Maahanmenon kanssa oli taas ongelmia, koira ennakoi ja sain vain hädintuskin sen uudelleen mukaan. Seisominen meni makuuksi mutta molemmat luoksetulot oli hienot ja nopeat, toisessa Kira itseasiassa törmäsi minuun ja ohjaajaa alkoi hymyilyttää melkoisesti. :) Asenne-mimmi!! <3 Tasamaanouto oli Kiraksi oikein hyvä, vähän takaisintullessa oli hitaampi kuin mennessä mutta itse olen oikein tyytyväinen. 

Hyppynouto tuttuun tapaan erinomainen mutta A-esteellä kapula vieri vinoon ja ekaa kertaa ikinä Kira kiersi A:n takaisintulleessaan. Eteenmenoon sain mielestäni koiran viriteltyä suht hyvin ja se lähtikin sinne laukalla mutta meni omatoimisesti vähän matkan päässä maahan (se koekaava..). Uudella käskyllä sain sen kuitenkin lähtemään tukka tuulispäänä kohti kentän reunaa ja maahan meni hyvin. Pientä säätöä siis mukana mutta paljon hienojakin juttuja ja tottiksen pisteet 83. Olin kovasti iloinen näistä! :)

Seuraavaksi saimme lähteä tottisparin perässä ajelemaan hyvän matkaa hakuradalle. Maisemat oli ihanaa tasaista sammalmetsää ja totesin Elinalle että olisi niin siistiä jäljestää tuolla. No, matkalla bongattiin myös janoilla tuomaria odottavia kisakoirakoita :) Hakuradalle odotellessa meinasi jännitys kipristellä vatsaa oikein kunnolla, aurinko oli alkanut myös paistaa ja pelkäsin että tuleeko kamalan lämmintä ja koira läkähtyy radalle. Vihdoin tuli meidän vuoro ja eikun radalle vaan. Haun tuomaroi Mia Sandelin. Keskilinja oli isohko polku ja tuomari lupasi etten voi siltä eksyä. Kysyin, voiko aikaa kysyä välillä ja tuomari lupasi että toki. Maasto oli melko tasaista kangasmetsää, vähän oikea puoli välillä vietti alaspäin mutta oikein mukavanoloinen rata. Helppo edetä ja niinpä kun laitoin Kiran pistolle niin sinnehän se lähti viilettämään ja kovaa! :O Yritin pysyä sen perässä keskilinjalla niin, että ehtisin aina pikkaisen edetä ennenkuin kutsun sen pois ja laitan toiselle puolelle. 

Aloitimme oikeasta etukulmasta ja vähän hätäisesti roiskaisin Kiran sinne. Se lähti etuviistoon vinoon ja kutsuin sen laittaakseni uudestaan että uppoaisi kunnolla syvälle. Nyt meni paremmin, kutsuin sen pois ja laitoin toiseen etukulmaan ja niin päästiin sangen ripeästi liikkeelle. Eka ukko löytyi omien muistikuvien mukaan NOIN 100 metristä vasemmalta. Kira ilmaisi vanerilaatikon hyvin ja palasimme keskilinjalle hommiin. Tosi pian alkoi kuulua haukku vuorostaan oikealta puolelta joten eikun hakemaan koiraa. Nyt se vaati toisen käskyn sivulle tullakseen. Keskilinjalle palatessani oli uskomaton fiilis, vastahan me aloitettiin ja Kira oli jo nostanut kaksi ukkoa! :) Olin vakaasti päättänyt laskea askeleet 200 merkin jälkeen mutta niinhän siinä kävi, että sekosin laskuissani ja yritin arvioida matkaa taaksepäin merkille. Justiin kun olin vähän epävarma, että uskallanko edetä enempää, tajusin että koirakin on hukassa eikä tule kutsusta pois. Hetken siinä ehdin ihmetellä, kunnes Kira alkoi haukkumaan reilusti vasemmalla puolella eteenpäin rataa. Nyt haltuunotto meni hyvin. Keskilinjalle palatessani olin varmaan jo yhtä hymyä! Vitsi minkä radan pieni Kiranen teki!! <3 Uskomatonta työtä ja tuntui että meillä oli hyvä flow yhdessä, koira tuli hyvin ohjauksiin ja pääsääntöisesti työskenteli oikein kivoja pistoja. Ja se löysi kaikki!! :) Tuomari ihmetteli, että mihin mulla oli niin kamala hengenhätä ja kertoi, että meillä oli mennyt rataan 8 minuuttia..! Hupsis :D Ja vielä sitä kelloa meinasin muka välissä kysyä :D Tuosta omasta kiirehtimisestäni meni 1 piste ja toisen piilon haltuunotosta toinen eli saatiin 168 pistettä..!!! Mieletöntä!! Lähdettiin pinkomaan takaisin autolle ja Kira iloitsi yhdessä kanssani ja vaan kehuin koiraa miten superhienosti se osasi.. Itkukin siinä pääsi itsellä ilosta ja liikutuksesta, fiilis oli ihan uskomaton!! :')

Nyt oli sitten jäljellä enää esineruutu eli kisakeskukselle mars takaisin ja omaa ruutua odottelemaan. Kira tuntui odotellessa taas olevan oikein hyvillä fiiliksin eikä onneksi yhtään niin väsynyt haun jälkeen, kuin mitä pelkäsin. Se kyhnötti vieressäni ja odotti rapsutuksia. Pissalla sain sen onneksi käymään, ettei ruudussa sitten tarvitse. ;) Esineruudun tuomaroi Jani ja ruutu oli ylämäessä. Yritin etukäteen katsoa tuulen suunnan hyvin mutta ruutu olikin niinpäin että tuuli tuli ruudun etureunasta takareunaa kohti. Jani sanoi alussa, että tuuli on nyt niin pyörivää ja ruutu sellainen, että koirien on pakko työskennellä hieman ruudun ulkopuolellakin eikä hän siitä rokota. No eikun näillä saatesanoilla kohti ruutua. Mietin tiukasti treenikaverini Marjan ohjeita siitä, että voin ihan rauhassa kävellä ruudun etulinjan koiran kanssa ja katsoa merkkaako sen nenä jo siinä jonkun kohdan. Kira köpötteli pää alhaalla perässäni (samoin kuin hakupiiloilta keskilinjalle kävellessä olen opettanut) joten tästä ei ollut nyt itselle merkittävää apua :D Eikun koira ruutuun ja katsomaan miten akkain käy.. 

Sinne se lähti, upposi melko hyvin taakse asti ja ruudun ulkopuolellekin. Maltoin pitää suuni kiinni ja siirryin itse vähän lähemmäs ruudun keskiväliä ja annoin koiran etsiä. Kira pyöri aikansa ja lähti sitten tulemaan ruutua alaspäin minua kohti, sai matkalla hajun esineestä ja toi sen. :)

Hyvillä mielin koira uudestaan etsimään, nyt toista esinettä se tuntui hakevan vähän kauemmin ja ehdin jo miettiä että ykköstulos on nyt siitä kiinni. Hetken etsinnän jälkeen toinenkin esine löytyi kuitenkin, jipii!! :) Viimeisellekin Kira lähti vielä ihan hyvin ja niin vaan sekin sieltä nousi! Esineruudusta siis kaikki esineet ja pisteitä 30! :) Voi Kira minkä teit! Olin niin ylpeä ja iloinen koirastani, se teki niin aivan älyttömän hienoa työtä!

Loppujen lopuksi Kira oli kokeen ainoa ykköstuloksen tehnyt koira ja voitimme luokkamme yhteispistein 281. Kotimatkalle päästiin hyvissä ajoin ja melkoisen iloisin fiiliksin. :) Haun tuomari Mia kävi vielä palkintojenjaon jälkeen sanomassa, että olen tehnyt hienoa työtä koiran kanssa ja voi kuinka se lämmittikään mieltä. Me noviisit..! No, haku jos mikä onkin tiimityötä ja meillä on selvästi ollut hirveen hyviä ja päteviä treenikavereita ja ollaan onnekkaasti saatu käydä hyvissä koulutuksissa oppimassa ja huisin taitava kasvattajamme on auttanut kaikessa, erityisesti tottiksen kanssa.. Mielettömän ISO KIITOS ihan kaikille meidän kanssa treenanneille ja meitä koutsanneille! Kaikille jotka on epätoivoisesti yrittäneet piilottaa Kiran järjettömän ison palkkatyynyn :D pyynnöstäni piilossa odotellessaan, möyrineet maakuopissa meitä varten, jumpanneet ilmaisuja kerta toisensa jälkeen ja auttaneet esineruudun kanssa, hinkanneet tottista... Lista on piiiitkä.. KIITOS! <3 Ja tietysti KIITOS Kira!! Olet niin super <3

Muru <3

Voittajaluokka siis korkattu ja aikamoisella tuloksella odotuksiin nähden. Ja valiokello, sekin lähti nyt sitten tikittelemään..!