Hyvää Joulua!

Treenitaukoa

Hengissä ollaan vielä, vaikka blogi ei olekaan päivittynyt! Aatu on ollut ansaitulla treenitauolla, mutta nyt näyttäisi siltä että koira alkaa jo kovasti kaipaamaan toimintaa. Muutama jälki ollaan käyty tekemässä ja kotona ollaan nyt tällä viikolla opeteltu koiratemppukirjasta suukon antamista ja läppää händyä-temppua. Ja Aatulla on mukavaa kun saa touhuta ja tehdä äiskän kaa ja siitä saa vielä makkaraakin! :) Lauantaina edessä Jyväskylä kv, pitkään aikaan ei näyttelyissä ollakaan käyty. Tokoilutauko jatkunee toistaiseksi, kokeitakaan kun ei enää tälle vuodelle ole meillä tiedossa. Avo-luokan liikkeitä täytyisi alkaa pikkuhiljaa harjoittelemaan, ettei koira ikävysty, mutta asia on ollut nyt hieman jäissä tuon vinkumiongelman vuoksi. No, me nyt Aatun kanssa aiotaan ainakin vielä opetella esittämään kuollutta ja vilkuttamaan vieraille ja... Huonojen syyssäiden ratoksi ihan.

Tokokoe Jyväskylä 4.10.2008

Aina ei voi tietysti onnistua, mutta voi jestas. Täytyy sanoa, että paljon huonommin ei olisi koe voinut mennä! Paikka ei ehkä ollut paras mahdollinen, koe pidettiin Laajavuoressa Rantasipin asfalttipihassa ja vettäkin tietysti oli satanut/ tihutti niin että maa oli ihan märkä. Tuomarina toimi Tuire Marjamäki. Koira oli jostain syystä heti kisapaikalle saavuttaessa todella hermostunut ja paineistunut vaikken itse kokenut jännittäväni sen enempää kuin ennenkään. En tahtonut saada Aatua yhtään rauhallisemmaksi, vaikka yritin pysyä tyynenä itse ja silitellä koiraa ennen kehää. Koira oli kuitenkin tosi paineistunut ja huomasi selvästi että sen oli tosi vaikea keskittyä, näkyy myös pisteissä se.. Katastrofi liike liikkeeltä...

Luoksepäästävyys: 0
Tähän täytyy sanoa, että en ymmärrä miten voimme harjoitella tätä, jos treeneissä tämä aina sujuu ja viime kokeessakin tosiaan onnistui kuin vettä vaan. Mutta tietysti tuomareilla on erilaisia lähestymistapoja. Suoraan silmiin katsomin, eteen kyykistyminen ja kuonosta tarttuminen ei ollut Aatusta kivaa, ja siitä aivan hiljainen purnaus. Joka siis tuomarin mielestä tiputti liikkeen nollille.

Paikallamakuu: 7
Piippailua tässä, tietysti kylmä asfaltti ei varmaan kivoin makuualusta ole... Muuten ok.

Seuraaminen kytkettynä: 7
Aatu ei todellakaan keskittynyt yhtään, haahuili ihan missä sattuu. Istui nätisti perusasentoon pysähdyttäessä vaikka olikin märkää, se sentään oli hyvä. Kehä oli tosi pieni ja tuomari toimi liikkeenohjaajana myös, välillä tuntui että käskyä kääntyä ei kuulu vaikka kehänauha tulee jo vastaan..

Seuraaminen taluttimetta: 7
Tässä oli jo parempiakin pätkiä, mutta myös edelleen haahuilua, koiran keskittymiskyky kateissa ja sama vinkuminen jatkui edelleen.

Maahameno seuraamisen yhteydessä: 8
Tämä meni muuten kivasti, mutta takaisin perusasentoon nousussa Aatu ennakoi ja nousi ilman käskyä.

Luoksetulo: 6,5
Tässä oli jälleen ongelmia koiran pysyä paikallaan. Tätä täytyy nyt treenata, että Aatu tietäisi tarkasti milloin pitää jäädä odottamaan ja milloin seurata mukana. Luoksetulo oli tosi nopea, sivulle tulossa hieman törmäsi minuun ja tästäkin pisteet tippuivat..

Seisominen seuraaminen yhteydessä: 9
Tämä meni hyvin, en muista mistä tuo yksi piste lähti. Mutta seisominen siis toimi jälleen, hieno juttu!
Estehyppy: 10
Jee, tämä sentään toimii varmasti. :)

Kokonaisvaikutus: 7
Tässä vaikutti kuulemma koiran muriseminen luoksepäästävyydessä ja samoin vinkuminen liikkeissä. Eikä Aatu kyllä tosiaan oma itsensä ollut, ihan muissa maailmoissa oli koko koira kokeen aikana.

Pisteet yht. 143,5, II-tulos. Sijoitus 4/6
Että näin tällä kertaa.. Vähän hirvittää seuraava koe parin viikon päästä, että mitä ehditään korjaamaan ja tosiaan vielä miten! Tuntuu hieman toivottamalta, jos koira on alkanut pitää koetilannetta epämiellyttävänä ja stressaa eikä tee lähellekään samalla lailla kuin treeneissä. Ja paineen alla sitä vinkumistakin esiintyy huomattavasti enemmän, huoh. :(

Tokokoe Jyväskylä 19.10. - Keski-Suomen Kennelpiirin mestaruuskisat

Psyykkinen valmentautuminen näköjään auttoi. :) Vaikka aluksi mietin etten lähde koko kokeeseen, niin hyvä kuitenkin kun lähdettiin! Tuomarina toimi Mauri Pehkonen, ja pisterivi näytti tältä:

Luoksepäästävyys: 7
Aatu oli jotenkin vähän omissa maailmoissaan, kun mentiin kehää kohti tuomarin tarkastukseen. Ei oikein huomannut tuomaria ihmeemmin ja luulen että se vähän säikähti kun totesikin jonkun yhtäkkiä kopeloivan pallejaan. Murahti siis ja samoin kehässä luoksepäästävyydessä valitettavasti vähän. Tuomari ei onneksi tästä säikähtänyt vaan jäi hetkeksi rapsuttamaan Aatua, siitä pisteet kyllä hänelle. Mutta harmi juttu joka tapauksessa, Aatu ei ole luoksepäästävä..

Paikalla makaaminen: 10
Tämä oli hieno, koira ei vinkunut koko aikaa ja silloinkin kun vinkui, niin hyvin hiljaa. :)

Seuraaminen kytkettynä: 9
Hieman laulantaa oli meidän seuraamisessa pitkin matkaa ja pitkillä suorilla pätkillä katsekontakti lähti paikoittain harhailemaan.

Seuraaminen taluttimetta: 9
Muuten parempi kuin eka seuraamispätkä, mutta loppuun Aatu ei tajunnut tulla perusasentoon itse vaan jouduin sanomaan sille 'sivu'. Laulua oli myös tässä liikkeessä.

Liikkeestä maahanmeno: 10
Tuomari kehui että käskytys tuli todella miellyttävästi ja koira totteli maahanmeno-käskyä välittömästi. :)

Luoksetulo : 10
Nyt osasin hoitaa käskytykset tässäkin oikein enkä muutenkaan mokaillut itse ja koirakin tuli sen verran maltilla sivulle, ettei törmännyt minuun. Eli tosi hienosti! :)

Seisominen seuraamisen yhteydessä: 10
Ei ihmeitä kommentoitavaa tästä. :)

Estehyppy: 8
Aatu hieman ennakoi kun kävelin sen luo hyppäämisen jälkeen, tästä pistevähennys. Muuten ok.

Kokonaisvaikutus: 8
Alun murrailut ja vinkuminen liikkeitten aikana vaikuttivat tähän laskevasti.

Pisteet yht. 185, I-tulos ja KP sekä sijoitus 2/15 eli Keski-Suomen Kennelpiirin Alo II-mestaruus! :) JEE! Aatu sai tosi komean pokaalin palkintokaappiinsa. ;) Yleisön pyynnöstä ;) vielä kuva pystistä ja mussusta <3

Uuteen nousuun!

Tämmöistähän tämä harrastaminen on, että välillä tulee takapakkeja ja tuntuu että suunta on ihan kokonaan hukassa. Ja sitten sieltä noustaan ja lähdetään miettimään, että miten tilanne korjataan. Käytiin tänään Aatun kanssa treenaamassa vähän huomisella koepaikalla ja nyt jäi huomattavasti positiivisempi mieli kuin eiliseltä. Koira seurasi hyvin ja piippasi huomattavasti VÄHEMMÄN, kun palkkasin myös PATUKALLA. Eli patukka nostaa koiran kierroksia, mutta ilmeisesti se hyvän palkkauksen kautta pääsee myös kierroksia purkamaan, kun patukkaleikki ei mölinää lisää. Vinkuminen oli nyt aika hillittyä, hengitys sensijaan edelleen aika äänekästä. ;) Mutta siihen me nyt tyydymme! Paikallamakuussa pääsin palkkaamaan muutaman kerran ruokakipolla hiljaa olosta. Aatu ei vinkunut mitenkään kovaa, mutta vinkui kuitenkin.

Katsotaan nyt tämä koe ja sen jälkeen pidetään se tauko ja lähdetään sitten hakemaan juttuja ihan alusta, ihan helpolla. Eli esim. paikallamakuuta harjoitellaan ensin ihan niin, että koira on vieressäni maassa hiljaa -> palkka ja sitä kautta lähdetään alusta rakentamaan liikettä. Olen tullut siihen tulokseen, että palkkaus on meidän treeneissä mennyt pieleen ja koira tavallaan kiehuu yli. Palkkauksen pitäisi siis aluksi tulla nopeammin ja siitä lähteä kasvattamaan malttia. Ah, miten helppoa teoriassa! ;)

Täytyy myös katsoa tuota treenien määrää, olen ajatellut että treenattaisiin usein koska koira on tosi innokas -> se rauhoittuisi vähän kun pääsee useasti hommiin, mutta tässä ollaan nyt taidettu mennä ojasta allikkoon ja luulen että koiralle on jäänyt semmoinen taukoamaton stressi ja "vire" päälle, kun treenausta on ollut niin tiheästi. Otetaan nyt alkuun kokonaan taukoa ja lähdetään sitten pikkuhiljaa rauhassa katsomaan hommaa uudestaan. Jatkossa voitaisiin ennen lumien tuloa tehdä Aatun kanssa jälkeä enemmän, koska siitä se aivan selvästi nauttii tosi paljon. :) Ja on kehittynytkin ihan muutamilla harjoituksilla aivan hurjasti. Kahdella edellisellä treenikerralla on nostanut minulle kaikki kuusi keppiä jälkeltä käteen ja vauhtiakin on tullut aivan hurjasti jäljestämiseen lisää. Eli se on tosi hyvällä mallilla kyllä, ja aivan selvästi kovin mieleistä touhua Aatulle.

Mutta, nyt iltalenkille!

Usko loppu! :(

Meidän vinkumisongelma on parantumisen sijaan pahentunut ihan kertaa 10 tällä viikolla. :( Ja minulla on aivan täysin keinot ja usko loppu, en vaan tiedä että mitä pitäisi tehdä! Vinkkejä on tullut tosi paljon, mutta kun en tiedä mistä tuo huutaminen johtuu, niin en oikeasti tiedä miten siihen saisi nyt lähdettyä puuttumaan. Tänään käytiin Ainon kanssa kentällä ja Aatu huusi aivan järkyttävästi, ei ole ikinä kiljunut tuolla tavalla. :( Eikä se edes sitten seurannut, vaan huusi vaan eikä jaksanut taaskaan keskittyä itse tekemiseen. Huoh! Kunpa se osaisi puhua ja sanoisi, että miten ihmeessä sen saa pitämään kuononsa kiinni... En tiedä onko nyt treenailtu niin paljon, että koira on jatkuvasti stressissä vai mistä on kyse.

Nyt vaan tuntuu ettei oikein ole itsellä jaksamista eikä voimia lähteä tätä asiaa selvittämään. Katsotaan sunnuntain koe, että mennäänkö ollenkaan. Sen jälkeen ainakin toosi toosi pitkä treenitauko. Nyt on vaan itseltä ideat loppu. Kun varmaksi tietäisi että mikä auttaa ja uskaltaisi tiettyä keinoa lähteä suosimaan..

Uusia kuvia meidän hauvasta

Sisko kävi eilen aurinkoisen sään kunniaksi kuvaamassa Aatua uudella kamerallaan ja hienoja kuvia tuli! Koira on komea ja kuvat onnistuneita ;) 

Laulutuntien loppu

Aatun lupaavasti alkanut sooloura päättyy nyt valitettavasti tähän. Ohjaaja on sitä mieltä, että piippaaminen loppuu tai ainakin radikaalisti vähenee tästä lähtien. Riittää se keskittymiskyky koirallakin paremmin itse tekemiseen kun ei tarvitse miettiä nuotteja... ;)

Treeni aloitettiin tänään rauhoittumisharjoituksella ja normaalia rauhallisemmalla treenihetkellä. Eli sisällä alan nyt silittelemään koiraa silloin kun se pötköttelee rentona ja pikkuhiljaa yhdistän tähän vihjesanan rauhoitutaan. Jossain vaiheessa mielikuva toivottavasti on niin vahva, että rauhoitutaan-sana ja silittely oikeasti tuo koiralle sen rauhallisen olon mieleen. Paikallamakuuta harjoitellaan myös alusta, eli pyrin nyt tekemään niin lyhyenä sitä, ettei koira ehdi alkaa piipata. Alkuun sisällä, koska siellä on rauhallisempi.

Lisäksi treenihetki aloitettiin nyt pienellä kävelylenkillä, jonka aikana koira sai juosta ylimääräiset energiat pois. Sen jälkeen tehtiin namien kanssa ihan yksinkertaista harjoitetta. Yritin kehua koiraa mahdollisimman rauhallisesti ja myös muutenkin pysyä itse rauhallisena. Harjoiteltiin siis rauhallista perusasennossa oloa, hiljaisesta kontaktista sai palkan. Koira oli tosi innokas ja jo tässä harjoitteessa esiintyi hieman piippaamista... Seuraavaksi otettiin seuraa-käsky lisäksi. Eli sanoin 'seuraa' ja jos koira piti kontaktin hiljaa, tuli palkka. Yllättävän vaikeaa tämäkin, Aatu tahtoo vastata käskyyn mölisemällä... Tämäkin alkoi kuitenkin pikkuhiljaa sujumaan hiljaisemmin, kiva! Ja etenkin kiva huomata ettei koiran kontakti kärsinyt tästä harjoituksesta, pikemminkin päinvastoin.

Harjoiteltiin myös luoksetulon jättöä, joka on mättänyt. Ja Aatu ei oikeasti osaa sitä! Sanon koiralle 'odota' ja sen jälkeen liikkeenohjaajan kysymykseen oletko valmis, 'kyllä' niin tuo kyllä nollaa Aatun mielestä sen odota-käskyn. Tätäkin harjoiteltiin nyt, jospa jo seuraavassa kokeessa onnistuisi. ;) Tässä Aatu tahtoi kuormittua ja jäädä piipittämään. Lopuksi sai "palkaksi" sitten tulla sivulle minkä tekikin vauhdilla, mutta nyt törmäämättä minuun kuitenkin.

Eli paljon on meillä tekemistä, että saadaan tuo lauleskelu loppumaan. Mutta mitäpä Aatun kanssa ei olisi kiva tehdä ja treenata! :)Joka tapauksessa aivan yllätyin miten hyvällä vietillä ja ennenkaikkea tarkasti ja keskittyneesti se nyt teki, vaikkei patukkaa koko treeneissä käytettykään. Loppuun Aatu sai silityksiä ja kehuja. Jatkossa toki välillä myös leikitään, mutta ei nyt vielä kun äänen käyttö tahtoo muutenkin karata.

Olen kokeen jälkeen pohtinut tätä ongelmaa ja saanutkin sen korjaamiseen hyviä ohjeita. Ne nyt tässä ihan muistutukseksi minulle:
- rauhoita tekeminen ja treenaaminen, pyri palkkaamaan koira hyvin rauhallisesti (mielellään pääasiassa namilla tai namikipolla)

- palkkaa usein, auta koiraa ja pyri tekemään kaikesta rauhallista
- nameilla voi lahjoa rauhatonta piippaavaa koiraa olemaan hiljaa MUTTA jos koira on kiihtyneessä mielentilassa, samalla tulee palkattua myös siitä kiihtymyksestä...

- kaikki oma kiihtyminen kiihdyttää koiraa myös (kehuminen ja kieltäminen)
- rauhoittumisharjoitusten teko kannattaa aloittaa jo kotona ja treeneissä -> silittelee koiran rauhalliseksi ja sitten kun koira on rauhallisessa mielentilassa, se saa namin hyvin vähäeleisesti
KOETILANTEESSA:

- ennen kehää koiralla kunnon energianpurku, esim. pitkä metsälenkki aamulla

- kisapaikalla itse hyvin rauhassa ja koira saa esim. haistella
- koekäyttäytymisen testaus, sopiiko koiralle paremmin että odottaa autossa vai rauhoittuuko paremmin omistajan kanssa -> pidä koepäiväkirjaa

- jos koira innostuu liikaa innokkaista kehuista kehässä rauhalliset kehut ja rauhoittavat silittelyt vaan kiitokseksi

- ennen paikallamakuuta ei mitään virittelyä vaan koira mahdollisimman rauhallisena kehään

- ennen omaa yksilösuoritusta voi ottaa vähän kontaktia ja seuraamista lelupalkallakin jos tarpeen ja koira sen kestää

Tokokoe 21.9.

Tänään käytiin Keuruulla toko-kokeessa. Viime aikojen ahkera treeni on tuottanut tulosta ja koe meni hienosti. Tuomarina toimi Marko Puranen. Liike liikkeeltä:

Luoksepäästävyys: 10
Tähän ei voi muuta sanoa, kuin että aivan mahtavaa! Olen NIIN ylpeä koirasta! :)

Paikalla makaaminen: 9
Piipitystä kuului jälleen, mutta reilusti vähemmän kuin viimeksi. Takaisin perusasentoon nousussa ehti aavistuksen ennakoida.

Seuraaminen kytkettynä: 9
Tässä alussa pientä harhailua ja edistämistä. Tuomari myös kommentoi, että koira hengitti hieman kovaäänisesti liikkeen alussa.. *köh*

Seuraaminen taluttimetta: 10
Hienoa :)

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 10
Ei valittamista tässäkään.

Luoksetulo: 8
Tässä ohjaajan moka pudotti kaksi pistettä. Lähdin koiran luota ennen liikkeenohjaajan lupaa ja palasin koiran viereen, mutta menin itse omasta sohlauksestani sen verran sekaisin, että unohdin sanoa koiralle mitään joten se lähti seuraamaan kun uudestaan olin jättämässä sitä. Ihan oma moka! Itse luoksetulo meni tosi hienosti, Aatu tuli suoraan sivulleni hyvään perusasentoon törmäämättä minuun.

Seisominen seuraamisen yhteydessä: 9,5
Jee, se seisoo! :) Ihan pieni hiipiminen ohjaajan perään käskyn jälkeen, siitä tuo puolikkaan pisteen puutos.

Estehyppy: 10
Tämänkin Aatu osaa hienosti. :)

Kokonaisvaikutus: 10

Pisteet yht. 188, I-tulos ja KP sekä sijoitus 3/7. Hieno Aatu! :) Taso oli alo-luokassa kova, viisi koirakkoa sai nimittäin kunniapalkinnon ja voittaja keräsi kokonaispisteitä 192. Koko kisapäivä meni tosi mukavasti, Aatu oli paljon rauhallisemmin kuin viimeksi ja osasi käyttäytyä tosi kivasti vaikka itse jännitinkin melkoisesti. Tästä jatketaan ensi kuussa, TK1 tähtäimessä. Kiitosta vaan tässä yhteydessä hyvälle treeniporukalle, aktiivisessa porukassa on kiva treenata! :)

Treeniä

Viime aikoina on treenailtu ahkerasti tulevaa koetta silmällä pitäen, vaikka ohjaaja ei olekaan jaksanut päivittää blogia. Muutamia ongelmia on ollut, tässä tiiviisti...

- Luoksepäästävyyttä on treenattu reilusti. Ja se on alkanut sujumaan! :)

- Koira PIIPPAA. Ja paljon. Varsinkin paikallamakuussa.
Tätä ollaan treenailtu, mitään oikotietä onneen ei ole keksitty, vaan kai se on vaan pidemmän kaavan kautta palkattava hiljaa olemisesta (lyhyempää pätkää alkuun) ja puututtava ylettömään mölisemiseen jatkossa. Kunpa koirasta löytyisi mute-nappi jostain! Kunnon komentamista en edes harkitse, koska tiedän että koira paineistuisi siitä entisestään ja meteli vaan lisääntyisi.

- Seuraamisessa koira edistää. Tätä on nyt yritetty paikkailla, Anskulta sain hyvän neuvon pudottaa vauhti pois jos koira lähtee edistämään. Tuntuu toimivan, joten tällä mennään jatkossakin. Palkitsemispaikka vaihtelee, koska jos palkkaan aina samasta kohtaa koira alkaa ennenpitkää poikittamaan/jätättämään/pysähtelemään tai mitä ikinä.

- Luoksetulo on vino/koira törmää/perusasento jää kesken. Tässä ollut vähän ongelmia ja viimein ymmärsin kääntää koko liikkeen niin, että koira tuleekin suoraan sivulle. Yhtenä iltana treenattiin tätä pari kertaa ja sen jälkeen koira jo osasikin. Helppoa! ;)

- Liikkeestä seisominen on istuminen. Tästä meinasi tullan vallan murheenkryyni kun liikkeestä säännöllisen epäsäännöllisesti putkahteli se istuminen esiin. Olen vahvistanut seisomisasentoa naksulla ja ottanut tietynlaisen silityksen ennen liikettä käyttöön. Vaikka alkuun näytti, ettei liike ole sen varmempi kuin kuukausi sitten, niin loppuviikosta se alkoi kuitenkin sujumaan. Jes! Työn riemuvoitto. :)

Viikonloppua

Viikonloppuna ei ihmeemmin harrasteltu, lauantai oli tosi kevyt lenkkipäiväkin Aatulle kun itsellä meni aika tädin juhlissa ja siivotessa, mutta koira ei tuntunut valittavan vaan nukkui melkein koko päivänä. Eilinen meni itsellä pitkälle iltapäivään PK-jälkikisoissa hommissa, joissa samalla ratkottiin myös espanjanvesikoirien mestaruus. Onnea vielä Heikki ja Late, hieno suoritus! :) Aatu pääsi lenkkeilemään ja illalla kävin sen kanssa pikaisesti kentällä. Seuraaminen ei taas kulkenut yhtä hyvin kuin perjantaina, edistämistä ei taas ollut, mutta koira tuntui kulkevan aika väljästi mukana. Tämä on ilmeisesti jatkuvaa tasapainoilua palkkauksen kanssa, että koira ei ole liian innokas mutta kuitenkin innokas. ;) Tässä saatiin pientä haveriakin aikaiseksi, kun hitaan ohjaajan etusormi sattui olemaan nopean koiran hampaiden ja patukan välissä, auts! Onneksi ei osunut pahemmin kuitenkaan, vain pientä sinisyyttä on havaittavissa.

Liikkeestä seisominen on edelleen vähän epävarma. Useimmiten koira jää seisomaan, mutta satunnaisesti myös istumaan... Eli tätä treenataan vielä ja paljon. Jospa sadan onnistuneen toiston jälkeen liike olisi jo varma, että ehdittäisiin kokeeseen saamaan tämä kuntoon.. Koko homma on kyllä vähän mystinen, koska seisomaan jääminen tuntuu välillä olevan Aatulle hyvin selvä ja palkkakin vaihtelee namista patukkaan, iloiset kehut tulee aina onnistuneesta suorituksesta. Taidan ottaa tuohon vielä naksun mukaan ja palkata heti koiran läheltä, kun se pysähtyy. Esineruudunkin tein eilen koiralle kentän viereen. Ensimmäisen esineen jonka pudotuksen koira näki, se haki hyvin mutta toisen osalta meinasi mennä vähän haahuiluksi. Tuohon pitäisi nyt saada apua, että esineen etsiminen olisi ihan superkiva juttu! Patukalla palkkasin nyt, katsotaan sitten seuraavalla kerralla taas tilannetta uudestaan.

Tällaisia mietteitä nyt, pientä hiomista olisi vielä ennen seuraavaa koetta. Kaksi viikkoa tässä olisi vielä tehokasta treeniaikaa, katsotaan saadaanko tilanne paremmaksi vai pahemmaksi.. ;)

Häiriötreeniä

Perjantaina jatkettiin taas toko-kurssia häiriötreenin muodossa. Alkuun tehtiin tutusti luoksepäästävyys- ja paikallaoloharjoitukset. Luoksepäästävyys tehtiin nyt niin, että sekä Aino että Ansku kävelivät suoraan Aatua kohti ja itse palkkasin rauhassa olosta nameilla kovasti. Tämä sujui ilman murinoita kivasti, mutta nakit olivat tosiaan apuna. Paikallaolossa pyrin palkkaamaan Aatua rauhallisesta makaamisesta, eli kun ei kuulunut vinkumista, sai nakkia. Toivottavasti tämä vähän auttaisi siihen kokeessa huutamiseenkin. Ilman häiriötä tuota vaan on paha harjoitella, kun koira ei silloin pahemmin piippaile.

Lisäksi tehtiin erilaisia muiden koirien ympäri ja välistä pujotteluharjoituksia. Nämä menivät Aatulta hyvin, kontakti oli mielestäni tosi hyvää ja perusasennossa palkkasin kokoajan rauhallisena olosta ja kontaktista. Lopuksi tehtiin vielä kaksi neljän koiran riviä vastakkain. Ryhmän päähän piti jättää koira ja itse juosta muiden koirien välistä toiseen päähän, josta annettiin luoksetulokutsu. Tämä meni Aatulta tosi hyvin, ei puhettakaan että olisi juuri ottanut häiriötä muista koirista, kun oli kiire maten luo. :) Rivissä istuminen olikin meille haastavaa, Aatusta kun on vähän kamalaa jos vieras ihminen juoksee vierestä ohi ja vielä kamalampaa, jos toinen koira juoksee vierestä ohi. Tässä turvauduimme siis kovasti nakkeihin, eli syömisiksihän meidän treenit meni. ;) Mutta kokonaisuudessaan kivasti meni, nyt vaan pitäisi saada sitä siedätystä lisää vielä.

Lopuksi otin vielä perusseuraamiset, liikkeestä maahanmenon ja seisomisen sekä luoksetulon. Kaikki meni tosi hyvin! Seuraaminen varsinkin oli tosi kivaa, ei edistänyt ja kontakti oli hyvä. Aika väsyneeltä tuntui koira treenien jälkeen, eli varmaan oli henkisesti rankkaa kun muita koiria oli ympärillä ja silti piti kokoajan keskittyä. Tälläkin varmaan paremmin jaksoi keskittyä sitten itse tekemiseen sen sähläämisen sijaan.. ;) Ensi kerralla harjoitellaankin sitten ilmeisesti liikkeet ihan koemaisesti läpi, kun on toko-kurssin viimeinen kerta. Sopivasti osuu meille justiin seuraavan kokeen läheisyyteen nuo treenit.

Tokokoe 23.8.

Käytiin tänään ensimmäisessä toko-kokeessa Laukaassa. Tuomarina oli Tuire Marjamäki. Vaikka aluksi aamullakin tuntui, ettei jännitä ihmeemmin, oli koira kyllä kuin viulunkieli, että ehkä pientä jännitystä sitten oli päällä, kun se koiraankin tarttui. Alokasluokan koirakoita oli 9.

Sirun tarkastus meni hyvin, samoin tuomarin kopeloinnit kehän ulkopuolella. Itse liikkeisiin:

Luoksepäästävyys: 6
Aatu valitettavasti murraili hieman tuomarille. :( Tätä täytyy treenata edelleen. Ei väistänyt perusasennosta mihinkään, kunhan vain kertoi tuomarille, ettei tykkää siitä kun noin suoraan kohti lähestytään. Oma jännitys ei varmaan helpottanut epävarmaan koiraa ollenkaan.

Paikalla makaaminen: 7
Ensimmäisellä käskyllä maahan, pysyi hienosti, mutta piippasi aika häiritsevästi. Kovempaa kuin koskaan treeneissä... Nousi ensimmäisellä käskyllä perusasentoon.

Seuraaminen kytkettynä: 8,5
Ihan kivaa seuraamista, pikkaisen seuraamispaikka oli (jälleen) liian edessä. Pysähtymisessä ei istunut vaan jäi seisomaan. Pientä ääntelyä oli varsinkin alussa.

Seuraaminen taluttimetta: 8,5
Sama kuin yllä, taas jäätiin perusasennossa seisomaan (oma jännitys varmaan aiheutti). Kontakti oli kuitenkin ihan kiva. :)

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 9,5
Hienosti. :)

Luoksetulo: 8,5
Tuli reippaasti, melkein törmäsi minua vasten (jota ei tee koskaan treeneissä, näköjään vaan kokeissa...) ja jäi aavistuksen vinoon istumaan eteen.

Seisominen seuraamisen yhteydessä: 0
Tämä harmitti... Aatu jäi hienosti, mutta istui. :( Täytyy johtua omasta jännityksestä, varmaan oli epävarma ja päätti tehdä tutun, varman liikkeen. Kehän ulkopuolella (niinkuin yleensäkin) teki aivan oikein. No, seuraavalla kerralla paremmin! :)

Estehyppy: 9,5
Hyppyä kohti mentiin intopinkeänä ja vastaukseni "kyllä" liikkeenohjaajalle melkein toimi hyppykäskynä koiralle. ;) Malttoi kuitenkin odottaa ja teki hienosti.

Kokonaisvaikutus: 9

Pisteet yht. 150,5, II-tulos. Sijoitus 4/9.

Olen tyytyväinen koiraan! :) Hienosti meni ensimmäiseksi kokeeksi ja hienoja liikkeitä Aatu teki. Tuo seisominen kuin olisi natsannut, niin I-tulos olisi napsahtanut, eli pienestä jäi kiinni. Seuraavassa kokeessa toivottavasti nuo alkuliikkeetkin sujuvat ilman murrailuita ja piippailuita, niin ei tarvitse ohjaajankaan jännittää ihan näin kovin. ;)

Heidi oli ottanut kuviakin tapahtuneesta, kiitos paljon Heidi kuvista! :)


Tässä ennen kehää, tiukka tuijotus koiraan...


Seuraaminen kytkettynä

Seuraaminen taluttimetta


Kiitosta liikkeiden välissä


Hypyn loppuasento, jälleen koiraa tuijotellaan.. ;)

Kuvat: Heidi Räsänen

Tokoilua 19.8. ja 22.8.

Tiistaina jatkettiin taas toko-kurssin merkeissä aivan kaatosateessa.. Ei siis todella suosinut sää silloinkaan... Vettä tuli tosiaan ihan kaatamalla eli Aatun mielestä aivan liikaa, jotta vois työskennellä pihalla. Paikallamakuusta nousi 3 tai 4 kertaa ravistelemaan itsensä ;) ja maahan tai istumaan ei voinut mennä mitenkään, koska maa oli ihan märkä! Istumiset oli lähinnä kyykkäämistä... No, sade onneksi vähän helpotti joten päästiin treenaaman hyppyä ja lisäksi heitin Aatulle muutaman kerran noutokapulaa. Se olikin superkiva juttu, tosin kevyt kapula aiheutti melkoista nälväämistä kun kierroksiakin oli reilusti.

Tästä jatkettiin käskytettyyn seuraamiseen, jossa ei loistanut kyllä koira (ei kontaktia, seuraamispaikka ihan hukassa) eikä emäntäkään (käännöksissä ei mitään merkkejä koiralle vaan liian nopeat kääntymiset). Toisella seurauttamisella alkoi jo menemään huomattavasti paremmin, tosin tässä vaiheessa Aatulle oli jo tullut kova hinku takaisin noutokapuloille ja tästä tuli piippailuita. Palkkana olikin vapautus kapuloille ja tuloksena superiloinen vesikoira. :)

Eli ei ihan putkeen mennyt nämä treenit, mutta hyviäkin kohtia onneksi löytyi (etsimällä ;)). Minulla on näköjään vesikoira, joka ei voi työskennellä sateessa. :D

__________________________________________________________________________________
Torstaina otettiin illalla pienet kertaukset vielä tiistain jäljiltä. Paikallamakuu meni hyvin, Aatu ei edes piippaillut OLLENKAAN. Tämän hiljaisuuden kun saisi siirrettyä kokeeseen... Seuraamiset hienosti, tosin paikkapaikoin edelleen edistämistä. Maahanmeno, seisomaan jääminen kumpikin hienosti. Luoksetulo oli myös hieno ja loppupalkaksi Aatu sai kunnon leikityksen patukalla.

Esineruutua

Eilen tallasin taas kentän viereen heinikkoon Aatulle 10x10m kokoisen esineruudun. Vein ruutuun kolme esinettä, yhden niin, että Aatu näki ja kaksi pudotin mahdollisimman huomaamatta. Sen jälkeen koiran lähetys ruutuun, josta ensimmäinen esine löytyikin suht pian. Toi melko reippaasti esineen ja lähti innoissaan uudestaan ruutuun käskyllä. Toinenkin esine löytyi suht helposti mutta kolmatta Aatu etsiskelikin kauemmin ja kauempaa, jouduin käskemään pari kertaa sitä takaisin ruutuun. Kolmaskin esine löytyi ja siitä palkkasin patukalla. Kunpa tämä vesisade hieman helpottaisi, kivempi olisi treenatakin kun ei aina kastuisi ihan täysin.

Tottistelua koko elämä

Emäntä on hieman innostunut tottistelemaan koiran kanssa.. Iltalenkkikin sisältää pari patukan noutoa ja hieman seuraamista ja sisällä harjoitellaan vielä tiivistä luoksetuloa ja sivulletuloa. Onneksi koira ei tunnu kuitenkaan kyllästyvän, pikemminkin päinvastoin. ;)

Päivällä käytiin Ainon ja Beon kanssa kentällä. Aino antoi hyviä vinkkejä, miten saisin korjattua Aatun seuraamisen edistämistä. Samalla näytin missä vaiheessa seisomaan jääminen Aatulla on, ja se olikin nappisuoritus! Harjoiteltiin Aatun kanssa ensimmäisen kerran myös A-estettä ja Aatu tuntui tajuavan idean kun esteen toisella puolella oli namitäti odottamassa. Kun heitin patukkaa esteen yli ja käskin koiran kiivetä, se juoksi suoraan esteen ohi patukalle.. Tähän siis hieman lisää treeniä vielä. Kunpa vaan Aatun selkä ei ottaisi itseensä noista kiipeilyistä.

Viikonlopun aikana tuli rahoitettua palveluskoirien SM-kisojen myyntikojuja hankkimalla Aatulle uusi patukka, noutokapula ja tottishihna. Nyt kelpaa! Aatu innostui kapulasta kun näytin sitä sille, nappasi saman tien suuhunsa ja kävi heittämässä pienen kiepin pitkin asuntoa kapula suussa. :) Kapula-treeniä tiedossa myös lähiaikoina siis. Tiistaina jatketaankin toko-kurssin merkeissä taas.

Eilen oli pk SM-kisojen alkupalaveri ja Heikki lupautui samalla tekemään Aatulle muutaman jana-harjoituksen. Niinpä koira mukaan autoon keskelle metsää. Minä pidin koiraa kiinni, kun Heikki käveli jälkeä vähän matkan päästä Aatua ja näytti janan takamerkin laiton koiralle. Aatu kyllä seurasi nenä väpättäen tuota toimintaa ja lähti innolla etenemään janaa. Hieman se yritti kartaa jäljelle ilmavainulla jo ennen koko janaa, varsinkin toisella kertaa, mutta eteni suht reippasti kuitenkin janan takamerkille ja lähti oikeaan suntaan jäljestämään. Nyt oli tullut vauhtia huomattavasti lisää (toki jälkikin oli aivan tuore) ja keppikin matkalta löytyi, Aatu jopa nosti sen suuhunsa. Hieno homma! :) Nyt vaan lisää jana-treenejä ja tietysti ihan jälkeäkin.

Tottistelussa ei hirveästi uutta, pientä edistämistä ja välillä poikittamistakin (varsinkin palkkaa odotellessa) esiintyy. Seisomaan jääminen onnistuu noin 75%:sti, yleensä ensimmäisellä kerralla Aatu mystisesti istuu.. No, treeniä treeniä vielä vaan.

Eilen kerkesin tehdä Aatulle muutaman "esineruudunkin" ennen tottiksen harjoittelua. Koira autoon kiinni niin, että se näki kokoajan mitä teen ja itse vähän matkan päähän heinikkoon pientä kävelyä edestakaisin ja sitten kahden esineen jättö niin että Aatu näki, mihin esineet tippuivat. Sitten koira vapaaksi ja "esine"-käskyllä etsimään heinikkoa. Löyihän ne esineet sieltä ja ihan reippaasti toikin ne. Toisella kerralla näytin toisen esineen tiputtamisen koiralle, toisen pudotin huomaamatta. Samanlailla löytyivät taas, ensimmäinen nopeammin ja toinen vähän pidemmän etsiskelyn jälkeen. Nyt sitten vaan vaikeuttamaan harjoitusta niin, että alue on isompi ja että Aatu ei nää kuin yhden esineen pudotuksen, muut pitää hakea pelkällä käskyllä.

Nyt Aatu on muuten taas karvaton, ajelin sen toissa iltana kokonaan. Syksyn rapakelejä odotellessa..

Treeniä taas

Tiistaina treenailtiin taas toko-kurssin merkeissä, tällä kertaa  vuorossa oli luoksetulo ja seisomaan jääminen. Myös hyppyä harjoiteltiin vielä tavallisen luoksepäästävyyden ja paikallaolon lisäksi. Aatu oli hienosti ja sai taas kehuja. :) Aikaisemmilta kerroilta on treenimerkinnät jäänytkin tekemättä, mutta tässä nyt tilannekatsausta muutama viikko ennen koetta:

Luoksepäästävyys:
Pääasiallisesti ok, mutta Aatu suhtautuu tähän kyllä hieman epäilevästi. Ongelmana ei ole se, että hyppisi "tuomaria" vasten, vaan enemmänkin se, että saattaa helposti murista kun kokee tilanteen epämiellyttävänä. Ei tähän auta varmaan kuin treeniä vaan lisää. Murrailut kun saisi kokonaan pois, niin sittenpä liike olisikin siinä.

Paikallamakuu:
Pysyy hyvin, mutta on hieman levoton (muut koirat?) ja piippailee jonkin verran. Tätä nyt vielä harjoitellaan niin, että laitan Aatulle ruokakupin lähelle paikallamakuun ajaksi. Yritetään tehdä paikallamakuusta mahdollisimman rauhallinen liike. Voi kyllä olla, että tuo piippaaminen on jo niin vakiintunut tapa, ettei sitä saa pois. En ole kuitenkaan huolissani, että Aatu nousisi liikkeestä kesken kaiken. Käskystä sen sijaan nousee perusasentoon hyvin ja nopeasti.

Seuraaminen:Tässä aivan pientä edistämistä helposti, jos koira on kovin innokas. Korjaan nyt varovasti sitä palkkaamalla patukalla oman vartaloni takaa. Perusasento parantunut takaapalkkaamisen myötä ja käännökset tuntuvat myös parantuneen kovasti.

Liikkeestä maahanmeno:Tämän pitäisi olla varma liike jo valmiiksi.

Luoksetulo:
Tässä Aatu istuu välillä hieman vinoon, mutta tiistaina teki tämänkin hienosti (ja joka kerta suoraan eteen, kun yritin ohjaajalle esittää, miten se istuu vinoon ;)). Anskun mukaan Aatu tulee tarpeeksi lähelle. Itse sain vielä vinkiksi olla painostamatta koiraa tuijotuksella. Reipas Aatun luoksetulo on onneksi ollutkin.

Liikkeestä seisominen:
Tämä liike oli ainoa, mitä Aatu ei osannut ollenkaan, mutta nytpä sekin tuntuu olevan jo hanskassa. On tuo koira aika pro! :) Tiistaina Aino antoi meille tässä vinkkejä (mm. patukalla palkkaamisesta, joka toimi hyvin) ja tehtiin tehotreeniä. Samoiten eilen harjoiteltiin nameilla lenkillä muutamaan otteeseen ja tänään kun kokeilin, niin koira jo osasi! Vautsi, miten taitava tuo koira onkaan. <3 Tähän nyt vaan siis kertausta ja häiriötä lisää, mutta enää en ole huolissani, perusteet on jo hyvin hanskassa.

Estehyppy:
Tätäkin pidän aika varmana liikkeenä. Aatu malttaa odottaa käskyä, hyppää joka kerta ensimmäisellä käskyllä ja hienosti malttaa jäädä käskyllä seisomaan esteen taakse. Ei ongelmaa.


Ansku kehui Aatua, että hän tykkää tuosta koirasta kun se on niin tsäpäkkä. :) Semmoinenhan tuo kyllä on. Ilo sen kanssa on taas tehdä ja opetella uutta.  Kiitos  vielä Ainolle ja Anskulle hyvästä ohjauksesta! Tuli samalla todettua, että Aatu leikkii patukalla myös vieraiden ihmisten kanssa. Murinalla kyllä, mutta häntä heiluu ja menee itse tarjoamaan saalista takaisin leikittäjälle, kun voittaa leikin. Eli kyllä siltä viettiä löytyy!

Kuulumisia pitkästä aikaa

Se on jo elokuu! Vietetään Aatun kanssa kesälomaa kotosalla ja nautitaan hyvistä ulkoiluilmoista. Ulkoilu on kuitenkin väsyttänyt pientä koiraa kovasti..







Hassu karvanaama-kaveri. :)

Ollaan sentään jotain saatu aikaankin, ollaan ilmoittauduttu ensimmäisiin toko-kokeisiin (hui!) ja treenailtu toko-kurssin merkeissä hyvässä opissa asioita. :) Aatun rähinä muille koirille on päässyt taas vähän pahemmaksi välissä, mutta nyt olen aloittanut lukemaan Emma Parsonin Click to Calm-kirjaa ja kiinnittänyt entistä enemmän huomiota omaan rauhalliseen käytökseeni. Lisäksi treeneissä olen muutaman kerran keskittynyt naksuttelemaan Aatulle kaikesta muihin koiriin kohdistuvasta rauhallisesta ja hyvästä käytöksestä. Tästä tuntuu olleen kovasti apua. Olen huomannut, että oma käytökseni vaikuttaa tuohon koiraan uskomattoman paljon ja se lukeekin minua kyllä kuin avointa kirjaa..

Ensimmäinen kerta toko-kurssista meni vähän rähinän puolelle, mutta viime viikolla kurssikerta sujui taas paljon paremmin ja Aatu sai kehujakin. :) Kaveri-koira Talan ja Annen kanssa ollaan myös lenkkeilty ja sekin tuntuu vähän auttaneen. Viimeksi lenkki jo sujui ilman kummempia rähinöitä (Aatun puolelta siis, Tala ei rähise) ja kaikki meni tosi hyvin. Pojat pystyivät jopa liikuskelemaan aika lähekkäin ja nuuskimaan samaa paikkaa, kun ei vaan ihan haistelemaan päästänyt.

Agilityä ollaan harrastettu taas pitkän tauon jälkeen 4 kertaa kesätreeneissä. Radat ovat olleen paikka paikoin aika vaativia, mutta mukavaa on ollut kuitenkin. Aatukin on ollut selvästi innoissaan, kun on päässyt taas hyppäämään. Ainoa murhetta aiheuttava asia on tuo selkä. Aatu kävi maanantaina taas hierojalla, koska maksi-kokoisten esteiden hyppääminen ei ole onnistunut. Aatu pudottelee kaikki rimat, koska ei saa takajalkoja tarpeeksi hyvin kerättyä alle. Hieroja totesi lanne-alueen olevan jumissa ja kertoi, että tämä on hyvin voinut vaikuttaa takapään ja takajalkojen liikkuvuuteen. Selkä oli hieman jäykempi oikealta puolelta ja kyljet samoiten jumittivat molemmin puolin. Aatulla on aina ollut kyljissä lihasjumeja, kun olemme käyneet hierojalla ja on hyvin mahdollista että ylimääräinen nikama lantiossa muuttaa liikkumista sen verran, että kyljet rasittuvat eri tavalla kuin normaalisti. Koska hyppääminen on nyt ollut vähän hankalaa Aatulle ja toissa päivänä se ihan pysähtyi esteen toiselle puolella katsomaan minua (ei KOSKAAN ennen ole tuota tehnyt kun aina on vaan niin kiire mennä radalla) olen miettinyt vakavasti, ettemme jatka enää agilityä. :( Tosi kurjaa kyllä lopettaa, kun Aatukin lajista muuten nauttii niin kovasti, mutta jos ei selkä kestä niin eihän siinä auta kuin vaihtaa vähän kevyempiin lajeihin. Toki voimme välillä käydä pieniä hyppyjä omaksi iloksi treenaamassa, mutta on kurjaa itse seurata kokoajan koiraa, että käyköhän siihen kipeää hypyt jne. Kisaamaan meistä ei nyt näyttäisi olevan kuitenkaan.

Aatu saa vielä vähän aikaa pitää turkkinsa, mutta ajelen se syksyksi vielä pois kuitenkin. Näyttelyt saavat odottaa ainakin tuonne vuoden loppupuolelle saakkaa, koska olen nukkunut kaikkien lähellä olevien näyttelyiden viimeisten ilmoittautumisten ohi. Sama pää kesät talvet jne.. Mutta nyt keskitytään nauttimaan kesästä ja rentoutumaan, olemaan tekemättä liikaa mitään.

Sukua hevoselle?

Aatun viimeaikainen käytös on saanut kotiväen huolestumaan ja tarkastelemaan koiran rekisteripapereita huolella. Jospa johonkin sukutaulun syövereihin olisi eksynyt hevonen tai edes pieni poni... Eli heinä maistuu tuolla pihalla meidän koiruudelle pikkasen liian hyvin. Ennen matkan hidasteena oli haistelu, nyt pitäisi päästä joka puskaan appeelle. Mistähän ihmeestä tämä johtuu? Eilen ajattelin, että syököön nyt mahansa täyteen sitä heinää että sitten oksettaa ja loppuu tuo laiduntaminen mutta mitä vielä... Tuloksena oli koira maha täynnä heinää ja turhautunut omistaja, ei oksennuksen oksennusta...

Hyvää Juhannusta!

Aurinkoista ja rentouttavaa juhannusta kaikille!










kuvat A.H.

Kesä!

Viime kesänä otettiin 1-vuotiskuva Aatusta, tässä olisi nyt kuvia 2-vuotiaasta herrasta lyhessä turkissa. :)







Mattojen pesuun KUULUU leikkiminen juuriharjalla...







Uiminen on kivaa, kun on uusi vesilelu...


kuvat A.H.

BH Zorrazo Cayetano

Sunnuntaina 25.5. lähdimme hillittömässä jännityksessä yrittämään onneamme BH-kokeessa Suonenjoella. Koirakoita oli ilmoitettu kokeeseen yhteensä 7 (+ nollakoira) ja tuomarina toimi Markku Korhonen. Saimme aamun arpaonnessa lähtönumeron 3, joka tarkoitti sitä, että suoritimme liikkeet ensin ja sen jälkeen paikallamakuun.

Selvästi jännitykseni vaikutti kovasti koiraankin, eikä kokeessa kaikki liikkeet tietenkään sujuneet yhtä hyvin kuin treeneissä. Taluttimessa seuraamisessa Aatu hieman haahuili, eikä kontakti ollut ihan tiivistä, mutta kulki kuitenkin mukana. Tuomari huomautti tästä, että olisin rohkeasti voinut hieman hihnalla johtaa koiraa enemmänkin, ja että oma jännittämiseni selkeästi huononti koiran suoritusta. Vapaana seuraaminen oli selvästi parempi vaikkei Aatu tässäkään mielestäni esittänyt parastaan, edistikin paikka paikoin hieman. Tämä tuomarin mukaan kuitenkin erinomaista, jos oikein muistan (ilmeisesti oma paniikkini alkoi hieman helpottaa?).

Liikkeestä istuminen, maahanmeno ja luoksetulo sujuivatkin tällä kertaa kröh... omalaatuisesti... Nimittäin olen tyhmänä treenannut Aatun kanssa istumista ja maahanmenoa samassa järjestyksessä kuin se kokeessakin menee, Aatulla kun on ollut vähän ongelmana lyödä liikkeestä istumisessa maahan. Koira siis muisti ihan tarkasti että mitä tässä kohti tapahtuu ja ennakoi pahasti. Eli kun lähdin seurauttamaan koiraa, se istui muutaman askeleen jälkeen ilman käskyä ja minun piti toistaa seuraa-käsky. Oikeassa istumiskohdassa se sitten luonnollisesti meni maahan, koska maahan meno tulee istumisen jälkeen. ;) Eli suoritimme siis maahan menon kahdesti, jonka jälkeen luoksetulo, jonka Aatu suorittikin melko vauhdikkaasti ja törmäsi kevyesti minuun, josta taas siirtyi ilman eri käskyä sivulle napittamaan, että jokohan tästä kohta alkaisi saada jotain palkkaa. :) Näistä tuomari kommentoi, että liikkeestä istumisessa oli hieman ongelmia, mutta luoksetulo oli todella näyttävän nopea, loppuasennosta ei tullut ainakaan mitään sanallista sanktiota.

Paikallamakuun Aatu teki aika lailla täydellisesti, yleisöstä kerrottiin että se makasi paikallaan kuin tatti, edes painoa ei siirtänyt kertaakaan kankulta toiselle. Hienoa! :)

Kaupunkiosuudelle oli järjestetty paljon tapahtumaa, oli pyöräilijöitä, rullaluistelija, lenkkeilijöitä ja häiriökoira joka myös juoksi takaamme ohitse. Aatu oli selvästi pinkeänä ja ihmeissään vähän uudesta tilanteesta ja paikasta, mutta todella ylpeä olin koirasta kun se kuitenkin käyttäyi todella hienosti. Ei reagoinut väkijoukkoon kovin kummoisesti eikä edes murissut häiriökoiralle missään vaiheessa ollenkaan. Kaupan eteen jättämisessä se kyllä vinkui hieman, minkä takia tuomari seisottikin minua piilossa jonkun aikaa, että koira kerkeäisi rauhoittua. Mutta ihmekös tuo, jos ollaan ihan vieraassa paikassa ja sitten on vielä huoli siitä, että nyt se matte jätti tänne yksin kokonaan, että vähän itkettää... Tuomari kommentoi tuosta kohtaa, että koira vinkui ja oli levoton, mutta ei kuitenkaan suhtautunut ohimenevään koiraan tai ihmisiin millään lailla agressiivisesti.

Aivan täydellisesti ei koe tottelevaisuusliikkeitten osalta mennyt, mutta pääasia että ilman suurempia mokia saatiin koe suoritettua kuitenkin ja se meni vielä läpikin. :) JEE! Kokeen suoritti sunnuntaina hyväksytysti yhteensä 6 koirakkoa.

Laskeva suora

Nimittäin meidän näyttelymenestys viime aikoina: Tampere kv ERI, Korpilahti ryhmis EH ja eilen Jyväskylä kv H. Arvostelut löytyy Aatun kotisivuilta. Tuohon Korpilahden arvosteluun on pakko kommentoida sen verran, että hauskaa sikäli, kun koiraa ei ole saksin tai muutoinkaan leikelty, että yleisvaikutelma on liian trimmattu... ;) Mutta Aatulla karva kasvaa kyllä selkeästi nopeammin selässä kuin jaloissa ja mahan alla ja vielä kun pidempänä karva alkaa mennä vähän tumppuun ja sitten kastuu, näyttää se todellä lyheltä. Ja Korpilahden näyttelyhän oli ulkona, joten Aatun jalat olivat märät kehässä. Jokaisessa näyttelyssä tänäkin keväänä tuomari on mitannut Aatun kehässä, kyllähän tuo iso herra on ja sitä vielä korostaa se, kun itse esittäjä on sen verran lyhyt.

Nyt pidetään näyttelypaussi! ;) Kolme tuntia siinä eilen hujahti, että Aatulta lähti turkki (ja sen mukana värit...). Nyt meiltä löytyy pieni koipeliini taas hetken aikaa ja hiekan tulo sisälle loppuu tähän, emäntä kiittää! Imurointi kun ei kuulu ihan lempiharrastuksiin... Ja kyllä vaan koirallakin on ollut kovin kuuma sisällä, läähätys loppui hetkeksi aikaa eilen ja tänä aamuna ensimmäistä kertaa pitkään aikaan koira nukkui vielä rauhassa kun heräsin. Nyt keskitytään tuonne tottelevaisuustreenien puoleen enemmänkin, Keski-Suomen Palveluskoirien BH-kurssi on jälleen menossa ja toivotaan että treeni tuottaa tulostakin. :)

Turkin trimmaus-operaatio kuvin

Kerrankin tuli (siskon siis) otettua kuvia Aatun trimmauksesta, joten laitetaanpa projektin kulku näytillekin. :)

Tästä lähdettiin:




 

Portugeesi?

Työn touhussa, Aatulla lelu suussa tottakai ;)

Vähän kesken vielä....

Loppusuoralla!


Melkein valmis, riehuntatauon paikka!

Ja valmis!

Mutta kannattaa olla varovainen, ettei ajele liian kuumalla (ilmalla? koneella?) ettei koirasta lähde värit samalla...

Mamman mussukka 2 vuotta!

Paljon, paljon ONNEA Aatuselle syntymäpäivänä, jo kolmas vuosi hurahtaa käyntiin. Maailman paras haukku nautti tavalliseen tapaan synttäreiden kunniaksi kakkua. :)



Paljon onnea myös sisaruksille!

Aatu ulkoilee

Aatu vietti sunnuntaipäivää toissa viikolla vanhempieni ja siskon mukana papan luona maalla. Siskon ottamaa kuvasatoa päivältä:








 Kuvat: A.H.
Hassu karvakaveri on hän :)

Se olis sitten kevättä!

Ja kamalat rapakelit... Tarkoittaa siis sitä, että koira pestään 3 kertaa, jokaisen pidemmän ulkoilun jälkeen ja siltikin sisälle kantautuu kilokaupalla hiekkaa, ihanaa! Aatun turkkihan on ajeltu viimeksi syyskuussa, eli se alkaa nyt olla 7kk vanha ja aika pitkä ja lämmin. Odotellaan vielä Jyväskylän näyttelyn yli ja sen jälkeen Aatulta lähtee turkishaalarit kevään kunniaksi. Onpahan mukavampaa sitten kaikille, jos nämä hiekkaiset säät vielä tahtoo jatkua ja kuumakin Aatulla tuntuu olevan kun lempipaikka kotona olisi parveke. Sinne herra suuntaa päikkäreille aina kun ovi on sen verran raollaan, että siitä mahtuu menemään. :)

Tämän kevään aikana ollaan kierretty Tampereen kv yhdessä Annan ja Jampan sekä Heidin ja ihanaisen Laran kanssa. Ei ollut ollenkaan turha reissu meidän autolliselle, kun koko porukka sai ERIt. :) Korpilahden ryhmiksessä käytiin viime sunnuntaina hakemassa tuttu ja turvallinen EH. Katsotaan nyt, mitä Jyväskylässä tuomari tykkää hieman isommasta uroosta ja seuraavana päivänä hoidetaan sitten operaatio turkin poisto...

Uusia kuvia Aatusta

Vatsavaivoja

Aatulle iski ilmeisesti vatsatauti tiistaina, koska kotoa löytyi iltapäivällä kun töistä kotiuduin useampi eri läjä. Koira oli koko illan normaalia rauhallisempia, jopa hieman apea eikä halunnut lähteä lenkille, joten kipeähän se oli. Eiliset agilitytreenit jäivät siis väliin, vaikka Aatu eilen vaikuttikin jo melko normaalilta. Maha ei tosin eilenkään toiminut vielä normaalisti, mutta ulkona löytyi jo menohaluja aivan normaalisti. Toivotaan, että huomenna viimeistään alkaisi masunkin toiminta olemaan jo kunnossa. Kummallisia nämä tammikuiset ilmat, kun vettä sataa eikä lumesta ole taaskaan tietoakaan.