Tämmöistähän
tämä harrastaminen on, että välillä tulee takapakkeja ja tuntuu että
suunta on ihan kokonaan hukassa. Ja sitten sieltä noustaan ja lähdetään
miettimään, että miten tilanne korjataan. Käytiin tänään Aatun kanssa
treenaamassa vähän huomisella koepaikalla ja nyt jäi huomattavasti
positiivisempi mieli kuin eiliseltä. Koira seurasi hyvin ja piippasi
huomattavasti VÄHEMMÄN, kun palkkasin myös PATUKALLA. Eli patukka nostaa
koiran kierroksia, mutta ilmeisesti se hyvän palkkauksen kautta pääsee
myös kierroksia purkamaan, kun patukkaleikki ei mölinää lisää.
Vinkuminen oli nyt aika hillittyä, hengitys sensijaan edelleen aika
äänekästä. ;) Mutta siihen me nyt tyydymme! Paikallamakuussa pääsin
palkkaamaan muutaman kerran ruokakipolla hiljaa olosta. Aatu ei vinkunut
mitenkään kovaa, mutta vinkui kuitenkin.
Katsotaan nyt tämä koe ja sen jälkeen pidetään se tauko ja lähdetään sitten hakemaan juttuja ihan alusta, ihan helpolla. Eli esim. paikallamakuuta harjoitellaan ensin ihan niin, että koira on vieressäni maassa hiljaa -> palkka ja sitä kautta lähdetään alusta rakentamaan liikettä. Olen tullut siihen tulokseen, että palkkaus on meidän treeneissä mennyt pieleen ja koira tavallaan kiehuu yli. Palkkauksen pitäisi siis aluksi tulla nopeammin ja siitä lähteä kasvattamaan malttia. Ah, miten helppoa teoriassa! ;)
Täytyy myös katsoa tuota treenien määrää, olen ajatellut että treenattaisiin usein koska koira on tosi innokas -> se rauhoittuisi vähän kun pääsee useasti hommiin, mutta tässä ollaan nyt taidettu mennä ojasta allikkoon ja luulen että koiralle on jäänyt semmoinen taukoamaton stressi ja "vire" päälle, kun treenausta on ollut niin tiheästi. Otetaan nyt alkuun kokonaan taukoa ja lähdetään sitten pikkuhiljaa rauhassa katsomaan hommaa uudestaan. Jatkossa voitaisiin ennen lumien tuloa tehdä Aatun kanssa jälkeä enemmän, koska siitä se aivan selvästi nauttii tosi paljon. :) Ja on kehittynytkin ihan muutamilla harjoituksilla aivan hurjasti. Kahdella edellisellä treenikerralla on nostanut minulle kaikki kuusi keppiä jälkeltä käteen ja vauhtiakin on tullut aivan hurjasti jäljestämiseen lisää. Eli se on tosi hyvällä mallilla kyllä, ja aivan selvästi kovin mieleistä touhua Aatulle.
Mutta, nyt iltalenkille!
Katsotaan nyt tämä koe ja sen jälkeen pidetään se tauko ja lähdetään sitten hakemaan juttuja ihan alusta, ihan helpolla. Eli esim. paikallamakuuta harjoitellaan ensin ihan niin, että koira on vieressäni maassa hiljaa -> palkka ja sitä kautta lähdetään alusta rakentamaan liikettä. Olen tullut siihen tulokseen, että palkkaus on meidän treeneissä mennyt pieleen ja koira tavallaan kiehuu yli. Palkkauksen pitäisi siis aluksi tulla nopeammin ja siitä lähteä kasvattamaan malttia. Ah, miten helppoa teoriassa! ;)
Täytyy myös katsoa tuota treenien määrää, olen ajatellut että treenattaisiin usein koska koira on tosi innokas -> se rauhoittuisi vähän kun pääsee useasti hommiin, mutta tässä ollaan nyt taidettu mennä ojasta allikkoon ja luulen että koiralle on jäänyt semmoinen taukoamaton stressi ja "vire" päälle, kun treenausta on ollut niin tiheästi. Otetaan nyt alkuun kokonaan taukoa ja lähdetään sitten pikkuhiljaa rauhassa katsomaan hommaa uudestaan. Jatkossa voitaisiin ennen lumien tuloa tehdä Aatun kanssa jälkeä enemmän, koska siitä se aivan selvästi nauttii tosi paljon. :) Ja on kehittynytkin ihan muutamilla harjoituksilla aivan hurjasti. Kahdella edellisellä treenikerralla on nostanut minulle kaikki kuusi keppiä jälkeltä käteen ja vauhtiakin on tullut aivan hurjasti jäljestämiseen lisää. Eli se on tosi hyvällä mallilla kyllä, ja aivan selvästi kovin mieleistä touhua Aatulle.
Mutta, nyt iltalenkille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti