Aatun
ohjaaja lomailee, joten tällä viikolla on sitten vähän otettu
ryhtiliikettä tuohon treenaamiseen. Maanantaina meillä alkoi tokokurssi
Jyväskylässä. Hyviä neuvoja tuli taas ja intoa lisää. :) Aatulle tuntui
olevan taas yllättävän vaikeaa olla samalla kentällä lähellä muita
koiria.
No, sitä käytiin harjoittelemassa taas eilen uudestaan kotikentällä Talan ja Jiron kanssa, mutta nämä pojat on vissiin sen verran tuttuja jo, ettei niille kannattanut murrailla. Vinkumista esiintyy vieläkin, mutta huomattavasti vähemmän kuin ennen! Olen nyt yrittänyt olla tosi tarkkana etten vaan mitenkään palkkaisi Aatua metelöinnistä toiminnalla mutta suht haastavaahan tuo on. Paikallamakuu suoritettiin niin että Aatu sai syödä nakkia melkeinpä kokojan mutta nyt se makailikin tyytyväisenä ja hiljaa. :) Pitkä matka on vielä edessä avon paikallamakuuseen, että olen 3 minuuttia piilossa koiralta, mutta edistystä sentään tämäkin. Lopuksi tehtiin Aatun kanssa 2 luoksetuloa, joista toisella kerralla se jo todellakin pysähtyi tosi nopeasti. Mahtavaa! Huomasin säännöistä, ettei kokeessa saa käyttää molempia, sekä ääni- että käsimerkkiä niinkuin olen jostain syystä luullut. Joten nyt täytyy miettiä kumpi tiputetaan liikkeestä pois. Jotenkin epäilisin hieman että käsimerkki toimii paremmin kuin käsky itsessään, mutta katsotaan.
Kauko-ohjaukset toimii takapalkalla hyvin! Aatu tekee siirtymiset paikallaan kun tietää että takana on nakkia. Eli todella nopeaa edistymistä tässäkin. Kotona otettiin vielä illalla muutama noutoharjoitus, ja se onkin Aatulle tuttua huttua. ;) Pikkuhiljaa uskallan jo lähteä ketjuttamaan liikettä ihan oikeasta noutamisesta asti. Nyt kun olen vienyt kapulan paikalleen ja sitten antanut Aatulle "tuo"-käskyn, se tahtoo jäädä empimään että saakohan kapulan luo varmasti mennä. Kun sitten uskaltaa lähteä, ottaa kyllä kapulan oikein suuhun ja palauttaa hyvin. Ajattelin että siirretään tuon vaiheen treenaus pihalle niin että saan heitettyä kapulan kunnolla Aatun nähden ja sitten antaa heti perään käskyn, kun se olisi kapulan perään innolla menossa. Ehkäpä tällä saadaan lisää vauhtia ja varmuutta hommaan!
Me jatketaan kotona uusien liikkeitten hiomista ja kentällä hiljaa olemisen opettelua, jossain vaiheessa kun saa kaiken pakettiin, niin avot, se on siinä. Nyt lähdetään nauttimaan aurinkoisesta talvipäivästä jäälle!
No, sitä käytiin harjoittelemassa taas eilen uudestaan kotikentällä Talan ja Jiron kanssa, mutta nämä pojat on vissiin sen verran tuttuja jo, ettei niille kannattanut murrailla. Vinkumista esiintyy vieläkin, mutta huomattavasti vähemmän kuin ennen! Olen nyt yrittänyt olla tosi tarkkana etten vaan mitenkään palkkaisi Aatua metelöinnistä toiminnalla mutta suht haastavaahan tuo on. Paikallamakuu suoritettiin niin että Aatu sai syödä nakkia melkeinpä kokojan mutta nyt se makailikin tyytyväisenä ja hiljaa. :) Pitkä matka on vielä edessä avon paikallamakuuseen, että olen 3 minuuttia piilossa koiralta, mutta edistystä sentään tämäkin. Lopuksi tehtiin Aatun kanssa 2 luoksetuloa, joista toisella kerralla se jo todellakin pysähtyi tosi nopeasti. Mahtavaa! Huomasin säännöistä, ettei kokeessa saa käyttää molempia, sekä ääni- että käsimerkkiä niinkuin olen jostain syystä luullut. Joten nyt täytyy miettiä kumpi tiputetaan liikkeestä pois. Jotenkin epäilisin hieman että käsimerkki toimii paremmin kuin käsky itsessään, mutta katsotaan.
Kauko-ohjaukset toimii takapalkalla hyvin! Aatu tekee siirtymiset paikallaan kun tietää että takana on nakkia. Eli todella nopeaa edistymistä tässäkin. Kotona otettiin vielä illalla muutama noutoharjoitus, ja se onkin Aatulle tuttua huttua. ;) Pikkuhiljaa uskallan jo lähteä ketjuttamaan liikettä ihan oikeasta noutamisesta asti. Nyt kun olen vienyt kapulan paikalleen ja sitten antanut Aatulle "tuo"-käskyn, se tahtoo jäädä empimään että saakohan kapulan luo varmasti mennä. Kun sitten uskaltaa lähteä, ottaa kyllä kapulan oikein suuhun ja palauttaa hyvin. Ajattelin että siirretään tuon vaiheen treenaus pihalle niin että saan heitettyä kapulan kunnolla Aatun nähden ja sitten antaa heti perään käskyn, kun se olisi kapulan perään innolla menossa. Ehkäpä tällä saadaan lisää vauhtia ja varmuutta hommaan!
Me jatketaan kotona uusien liikkeitten hiomista ja kentällä hiljaa olemisen opettelua, jossain vaiheessa kun saa kaiken pakettiin, niin avot, se on siinä. Nyt lähdetään nauttimaan aurinkoisesta talvipäivästä jäälle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti