SM-debyytti - PK SM Lapua 5.-7.8.2016

Palveluskoirien SM-kisat järjestettiin tänä vuonna Lapualla 5.-7.8. ja me olimme ensimmäistä kertaa Kiran kanssa mukana kilpailevana koirakkona. SM-kisat kummitteli mielessä koko kesän ja jännittikin, kovasti. Mietin että mitä me noviisit oikeasti lähdetään edes noin isoihin kisoihin. Kaveri onnistui kääntämään ajatukseni toteamalla että kaikilla, joilla on tulokset kisoja varten, on aivan yhtä suuri oikeus osallistua kokeeseen! Tavoitteeksi mietin sen, että pääsisimme maastoon katsomaan mitä osaamme ja tietenkin toivoin, että jos maastoon päästään, niin Kira nostaa kaikki ukot niinkuin tähänkin asti kokeissa on tehnyt. 

Perjantaina aamulla starttasimme ysin pintaan kohti Pohjanmaata auto täynnä tavaraa. Pääsimme perille hieman ennen klo 12 ja ilmoittautumisen kautta aloimme valmistautua kenttään tutustumiseen klo 13:18. Olin etukäteen kenraalitreeneissä kasvattaja-Miian kanssa miettinyt mitä teen ja nyt en halunnut poiketa suunnitelmasta yhtään. Aloitimme kenttään tutustumisen menemällä kaikki joukkueemme kolme koiraa tuomarin kättelyyn josta Minna vei Väpän paikkamakuuseen, Tiina Rukan odottamaan vielä kentän ulkopuolelle ja me siirryimme Kiran kanssa seuruun lähtöpaikkaan. Otin pienen seuruun (n. 15 askelta) ja siitä palkka. Seuraavaksi menimme tekemään esteet lelun kanssa ja ne sujuivat myös hyvin. Mitä nyt Kira vähän loikkasi melkein A:n harjalta alas kun lelua näytin... Tässä kohti me poistuimme kentältä ja jätimme lopputreeniajan muiden käytettäväksi :) Omalle päälle tämä oli justiin passeli valmistautuminen ja hyvillä mielin jäin odottamaan varsinaista kisasuoritusta seuraavalle aamulle. Käytiin syömässä Tiinan, Seijan ja Minnan kanssa ennen avajaisia ja harjoittelimme kenttien vieressä noutokapulan heittämistä - nurmikentällä kun kapulat tuntui pomppivan mihin sattuu.. 

Kisamajoitus, mukavalta näytti :)

Klo 16 siirryimme avajaisissa keskustan aukiolle jossa seisottiin erinäisten puheiden ajan hyvä tovi auringon paahteessa. Olin kaukaa viisas enkä ottanut Kiraa avajaisiin paistumaan. Avajaisten jälkeen lähdimme Kiran kanssa ajelemaan Simpsiöön, jossa meillä oli vuokramökki. Nukkumaan yritimme käydä hyvissä ajoin, tottikset alkoivat lauantaiaamuna klo 6:00 niin että ennen meitä oli kolme paria suorittamassa. Kira valtasi suurimman osan sängystäni ja nukahti heti, itse en meinannut saada unta ja aloin miettimään noudon jaksotuksia ja kaikkea muuta, mitä pitää muistaa. Siinä kohti alkoi sydän jo hakata sen verran että nollasin ajatukset, nyt on pakko saada vain unta..!

Upeat puitteet kansallistenkin tottiksiin!

Helppo hymyillä :)

Lauantaina kello soi viiden jälkeen ja aamutoimien jälkeen suuntasimme kentälle. Jännitti, mutta ei ihan kohtuuttomasti. Katsoin parin koiran suoritukset ja kävelytin Kiraa. Hyvissä ajoin otettiin pieni lämmittelytreeni ja sitten alettiin odottamaan omaa vuoroamme. Meillä oli parina bortsu-uros ja aloitimme liikkeillä. Tuomarina Anni Rytkönen ja Ari Kansikas. Seuruu tuntui mukavalta, Kira oli aktiivinen muttei kiehunut yli. En tuntenut itse pomppuja tms. ja myös henkilöryhmä sujui hienosti. Erinomainen. Istumisessa tuomari olisi toivonut vielä hieman nopeampaa istumista ja skarppiutta Kiralta ohjaaja kohti odotellessa. Erittäin hyvä. Maahanmeno ja luoksetulo tuntui mukavalta, taisi myös olla erinomainen. Liikkeestä seisomisessa Kira oli ottanut askeleen tai kaksi pysähtyessään ja luoksetulon jälkeen sivulle siirtyminen vaati toisen käskyn. En muista arvosanaa.. Tasamaanoudossa sain kapulan heitettyä ihan ok ja Kira haki mielestäni ripeästi laukalla. Itse olin noutoon tyytyväinen, joskin hieman nopeammin Kira olisi voinut kapulan maasta napata. Arvosana hyvä. Hyppynouto ja A-este taisivat olla molemmat erinomaiset, niissä kapula myös meni sinne minne piti ja Kira hoiti homman hienosti. Eteenmeno meni myös mukavasti, lähti reippaasti ja ekalla käskyllä maahan - no, vasta toisella käskyllä sitten istumaan sieltä. Taisi olla erittäin hyvä? Paikkamakuu erinomainen ja yhteensä pisteet 92! Kyllä tuli juuri oikeaan saumaan ehkä parhaimman tuntuinen tottis ikinä :) Upeasti Kira!! Jännitin itse mutta en ihan hulluna, lähinnä jännityksen huomasi siinä että happi meinasi loppua, tuntui että olen kamalan hengästynyt kokoajan :D

Tottiksen jälkeen tuntui aika varmalta olo, että maastoon päästään. Pisteraja oli tänä vuonna haun osalta 83,5 ja klo 11 alkoi maastonumeroiden arvonta - tai silloin sen piti alkaa, todellisuudessa numerot arvottiin vasta lähempänä klo 12. Arvat käytiin nostamassa tottispistejärjestyksessä eli aika alkupäästä pääsin lipun nostamaan ja sain meille maastonumeroksi numeron 4! Kiireesti kävimme kisakeskuksella syömässä, esineruutuun lähtö oli jo klo 12:30. Tässä vaiheessa aurinko paistoi jo aika lämpöisesti. Tuulta oli hieman mutta kun pääsimme ruutuun, huomasin että tuuli tulee ruudun lähetyslinjalta takaosaan päin. Ruutu oli aika pehmeän raskasta sammalta, puustoa oli ja kumpareita siihen malliin että kun koiran laittoi ruutuun, ei sitä sitten hetkeen nähnytkään ollenkaan... Aloitin oikeasta reunasta ja koska ekalla lähetyksellä Kira ei mennyt ihan ruudun reunaa pitkin, korjasin sen vielä uudestaan. Oli kuitenkin tosi tosi vaikea pysyä kartalla että missä Kira oli käynyt jo etsimässä kun se ei tällä kertaa tehnyt kaistaleittain pistoja vaan etsi koko ruudusta enkä nähnyt koiraa.. Hyvän tovin se etsi ensimmäistäkin esinettä ja toinen tuli vielä mutta sitten koira alkoi jo olla ihan puhki ja vaikka se jatkoi työskentelyä sitkeästi, niin kolmas esine jäi metsään. Kuulemma noin ruudun keskivaiheille - kertoo ehkä ruudun tai ohjaajan tilanteesta että en osaa sanoa mistä Kira ne kaksi nostamaansa esinettä nosti. Esineruudusta 21 ja oma huolimattomuus ruudun keskiosan osalta harmitti kyllä. Tällä kertaa kuitenkin näin! Jatkoa ajatellen pitää taas treenata se kaistaletyöskentely paremmaksi. Sille ei kai sitten oikein voi mitään, jos ei vaan näe missä koira menee :D


jatkuu..