Otsikon ensimmäinen osa koskee Aatun tämän viikon treenejä ja toinen osa Kiran treenejä...
Palataan sen verran taaksepäin että viime torstaina käytiin koirien kanssa peltojäljellä. Kun edelliskerta (kauan, kauan sitten, hyi laiskaa ohjaajaa!!) meni hieman penkin alle Kiran tehtyä jälkeä jotenkin tosi innottomasti, niin nyt tein lyhyemmän jäljen (noin 120 askelta) ja laitoin sen varrelle Kiralle piilotettuja namikuppeja 2 sekä loppuun pallon. Nyt Kira oli taas intopinkeänä jäljestä, veti tosi kovalla innolla nakit napaansa ja nuo ruokapurkit oli superkiva yllätys. Viimeistään ne tosin sotki rytmiä aika pahasti kun jälki oli noin lyhyt ja tarkkuus oli tällä kertaa vähän hukassa kokonaan. Mutta ensi kerralla sitten pidempi jälki, nyt on taas kivempi tehdä kun Kira oli noin innokas. Ehkäpä muurahaispelko on nyt selätetty! Noita purkkeja laitan ehdottomasti jatkossakin mutta pallon taidan ottaa viimeisen palkkakupin jälkeen vasta taskustani. Jäljellä ajoi nyt sen yli reagoimatta siihen mitenkään..! Aatu teki myös pienen jäljen ja kivaahan se Aatusta on. Mukava olisi sille enemmänkin tehdä jälkeä aktivoimismielessä kun se on niin ahne ja tykkää käyttää nenäänsä, mutta se ottaa kauhean stressin vuoronodottelusta autossa ja käy siitä kierroksilla vielä jonkin aikaa jälkikäteenkin :(
Sunnuntaina oltiin Kiran kanssa käväisemässä katsomassa sakemanni-riiseni-mestiksiä Tikkakoskella. Löysin kisoista Kiralle ison purutyynyn järkevään hintaan ja se oli kyllä Kiran mielestä ihan paras lelu ikinä. Tehtiin pieni tottispätkä kisojen parkkiksen vieressä tyynyn kanssa ja Kira näytti tosi kivalta, oli innokas! :) Kävin myös samalla reissulla ostamassa Aatulle oman Wuban, niin nyt on kummallakin omat. ;)
Tiistaina tokotreeniä Palomäessä. Aatu teki ensin ja sieltä se epätoivo sitten taas iski. Jotenkin tuntuu että mitä enemmän Aatun kanssa tekee (treenejä) niin sitä hullummassa tilassa se vaan on ja stressaa ja piippaa. Nyt oli tosi korkeassa (yli)vireessä oikeastaan koko ajan enkä saanut sitä laskettua koko treenin aikana. Alkuun tein namin viskelyä ja stoppeja ja maahanmenoja. Ne oli ihan ok mutta koira oli kyllä aika hurlumhei. Siitä mentiin tunnariin jonka Aatu ensimmäisellä otolla mokasi. Virettä oli vaan liikaa ilmeisesti ja tekniikka petti. Se löysi kyllä oman mutta toi myös sen vieressä olevat kapulat.. :( Toisella kerralla tunnari meni sentään ok.
Tehtiin seuraamista ja ruutua noiden lisäksi. Aatu sai välillä vaan kantaa Wubbaansa ja purkaa itseään siihen mutta eipä se tuntunut tilannetta auttavan. Laittaa miettimään kannattaako sen kanssa treenata enää ollenkaan? Mitä jos se vetää itsensä ihan jumiin jatkuvasta stressistä? Mitä jos se tosiaan nostaa vaan enemmän ja enemmän tuota stressitasoa sen mukaan, mitä enemmän sitä treenaan? Meillä on välipäiviä ollut kyllä. Ja sitten niitä päiviä että on vain käyty lenkillä ja tehtyä kotona kaukoja (jotka näyttää ihan ok:lta muuten). En tiedä, tää on tosi kurjaa :( Haluaisin Aatun kanssa treenata ja sillä on moni liike viimeistelyä vailla valmista kokeeseen mutta eihän tässä ole mitään mieltä jos koira ei treenistä nauti ja itseäkin vaan harmittaa. Harmittaa se, että kun koira on saanut loppupalkan, se vinkuu matkan autoon ja jatkaa samaa autossa. Onko mitään järkeä?! Aatuhan voisi elellä meillä ihan normaalisti kotikoiran elämää ja treenaillakin joskus harvakseltaan jotain pientä mutta kaikki koetavoitteet unohtaen.. Oisiko se viisaampaa koiralle ja itselle?! Mistä sen voi tietää?!
No Kiran tiistaiseen treeniin sitten. Neiti oli ihan liekeissä!! :D Otin sen kentän laidalle, siinä haukutus, sitten sivulle ja käskin maahan. Odottelin hetken kauempana ja kutsuin sivulle. Siitä lähdettiin tekemään seuraamista. Näytti kuulemma kivalta ja siltä se myös tuntui. Tuommoista seuraamista me on haettu! Nyt alkaa tuntua että kaikki työ on todellakin kannattanut ja tuottanut tulosta. :) Tehtiin myös luoksetulo, oli tosi nopea ja tuli hyvin lähelle aavistuksen tökäten, tosi hyvä kuitenkin minusta! Sitten tehtiin noutoa kerta Kira oli niin hyvällä vietillä liikkeellä. Hetsasin kapulaan, heitin, ja Anne heitti kapulaa vielä siitä eteenpäin. Tämä tuntuis toimivan siihen että nyt Kira juoksi kovaa kapulallekin eikä vain minulle päin. Tehtiin näitä 3, hyvältä näyttää nouto jos saadaan tuommoinen vauhti pysymään! ;) Loppuun tehtiin eteenmeno pallolle. Oli jo tosi hämärää tässä vaiheessa mutta määrätietoisesti Kira oli lähdössä, yritti jopa varastaa palkalle ennen käskyä kahdesti :D Kutsuin sen takaisin ja eikun uudestaan parin askeleen seuruutus ja siitä eteen. Meni kovaa! :) Oli kyllä hyvänmielen treeni, ihana Kira! <3
Huomenna sitten peltojäljelle Kiran kanssa. Aatu taitaa jäädä kotiin kunnes saan pohdittua mitä sen kanssa teen. Niin ja käytettyä sen hierojalla, taitaa selkä jumittaa taas. :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti